perjantai 1. tammikuuta 2010

Count Your Blessings

Jälleen on vuosi vaihtunut. Minulle kulunut vuosi oli hyvä. Olen siinä onnellisessa asemassa, että kaikki perusasiani ovat kunnossa. On aika laskea onnen aiheet ja tuntea kiitollisuutta:

1. Elämässäni riittää rakkautta ja rakkaita.
Mieheni on upea ja tukee minua kaikessa, mitä teenkin. Sain joululahjaksi häneltä ihanana yllätyksenä muun muassa lähivalokuvauksesta kertovan opaskirjan. Ilmeisesti hän oli kuunnellut, kuinka välillä tuskailen korukuvien ottamisen kanssa... Takana on kymmenen vuotta yhdessä, niistä kuusi naimisissa. Kiitos muru!

Ihanat, pienet tyttömme tuovat naurua ja hekotusta jokaiseen päiväämme ja antavat minun täyttää halin- ja suukotteluntarvettani miltei rajattomasti. Miten sitä voikaan rakastaa lapsiaan niin täydellisesti ja ehdoitta!

2. Olemme toistaiseksi kaikki terveitä rakasta pappaani lukuunottamatta, mutta hänenkin suhteen olemme erittäin toiveikkaita.
Terveys on asia, jonka olemassaoloa ei yleensä huomaa, ennen kuin se on jo katoaa. Itse olen hiukan huolissani omastani, sillä en ole ollut kovin hyvä pitämään huolta maallisesta tomumajastani. Siitä lisää myöhemmin, kun kerron asioista, jotka ovat enemmän tai vähemmän rempallaan ja toivottavat hiukankin parannusta tervetulleeksi vuoden 2010 aikana.

3. Kotimme on juuri meidän mieleemme - lämmin ja kutsuva, jonne läheiset ovat aina tervetulleita. Unelmoimme tilavasta omakotitalosta, mutta juuri nyt en haluaisi asua missään muualla. Näin on hyvä.

4. Viihdyn kotona lasten kanssa todella hyvin.
Olen elämänvaiheessa, jossa lapset vielä tarvitsevat minua paljon; olen ollut kotona jo neljä vuotta. Aika on tosin mennyt todella nopeasti, ja olen kiitollinen, että olen voinut olla kotona näin kauan. Kaikilla sitä mahdollisuutta ei ole. Vaikka välillä nuppi ei meinaa kestää olla jonkun käytettävissä aamusta iltaan, arkemme on 95 %:sti mukavaa.

5. Kun ensi syksynä palaan työelämään, minulla on työpaikka, minne mennä.
En tosin tiedä, mikä toimenkuvani tulee olemaan, sillä aiempi toimenkuvani on poistunut jo ajat sitten ja työnantajakin on fuusioitunut toisen kanssa. Mutta jollakin lailla toivotan tervetulleeksi tämänkin muutoksen. Joskus muutos on jotain, mitä et itse olisi keksinyt edes haluta, vaan se tulee olosuhteiden pakosta. Olen sitä mieltä, että useimmiten muutos on hyvästä. Onko juuri tämä muutos hyvästä, se jää nähtäväksi myöhemmin.

6. Elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista; se on myös samppanjaa ja vaahtokarkkeja.
Tämä on kuitenkin enemmän elämänasenne kuin todellisuutta. Luin jostakin, että onnellisuudesta jopa 50 % olisi geneettistä. Aika hurja väite, jota en kyllä haluaisi täysin uskoa - miten käy niiden, joilla "onnellisuusgeeniä" ei ole?!? Ovatko he enimmillään vain 50 %:sti onnellisia?!?

Tosin minun suvussani sellainen geeni voisi ollakin. Olen aina kokenut olevani syntynyt onnellisten tähtien alla ja jotenkin erityinen, enkä ole perheessäni ainoa. Elämäni lähtökohdat ovat toki kohdallaan, sillä synnyin rakastettuna ja minusta pidettiin hyvää huolta.

Mutta olen aivan tavallinen suomalainen, en siis millään mittapuulla mitattuna mitenkään erikoinen. Eikä minua ole pelkällä ruusunpunalla siunattu; kyllä minullakin on omat vaikeuteni ja menetykseni, eikä kurjuuden kiintiö varmastikaan ole vielä tässä elämässä täynnä. Olen myös melankolinen, enkä pelkää tuntea surun ja apeuden tunteita. Mutta vaikeimpinakin aikoina se elämäni perusvire, joka ihmistä kantaa, on ollut myönteinen, eikä vakaa usko, että kaikki tuppaa järjestymään, ole koskaan kadonnut. Kunpa sen voisi jättää lapsilleen perinnöksi.

Olen paljosta kiitollinen ja silti jää tilaa unelmillekin. Elämä ei ole aina täydellistä, mutta on se pirun hienoa kaikkine nyansseineen.

Onnellista Uutta Vuotta 2010 Kaikille!

2 kommenttia:

  1. Aivan ihana julkaisu kaikkinen mietintöineen! Ja niin tuttua monikin asia, niin tuttua...

    VastaaPoista
  2. Kiitos, kun kävit jättämässä kommentin ja löysin SINUT ja blogisi!

    Tervetuloa blogimaailmaan jakamaan ajatuksia. Itse olen kokenut bloginpidon jopa terapeuttisena...

    VastaaPoista

Odotan innolla kommenttejasi!