sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Raportti Pikkukakkosen juhlista

Huh, juhlat ovat ohi, vieraat lähteneet ja pikkuipanat nukkumassa. Tyytyväisenä ja jalat väsyneinä voi huoahtaa rauhassa sohvalla. Olipas kivat 2-vuotissynttärit, jotka jatkuivat osan porukan kanssa iltaan asti.

Ehdimme toki perjantaina jo pelästyä, että mitenkähän juhlien käy, kun synttäritytölle nousi lämpöä ja illalla selkeästi kuumetta. Tänä aamunakin oli kuumetta,vaikka Pikkusisko itse oli hyvinkin pirteä ja jaksava. Päiväunien jälkeen kuumekin oli laskenut lämmöksi; tyttösen jaksaminen hyvin energisellä puolella ja juhlat siis pidettiin. Hieno juttu oli, että siskoni toi koko perheensä - myös siis tyttöjen serkut mukaan - vaikka nuhakuumetta oli ilmassa. Oli lapsilla kyllä hurjan hauskaakin. Harmillisesti vain yksi pieni serkkuvauva jäi kotiin, sillä vauvojen kanssa ei oteta riskejä turhista nuhista.

Päivä alkoi melko lailla suunnitelman mukaan. Pikkusiskolle lauloimme ja annoimme lahjamme aamusella makuuhuoneessamme. Pieni meni aivan hämilleen onnittelulaulusta ja katsoi patjaan päin koko laulun ajan. Ei ole raasu vielä tottunut olemaan huomion keskipisteenä. Isosiskon koru meni heti kaulaan ja pysyi loppupäivän mukana.

Itse juhlissa pikkuinen oli hyvin mukana jopa onnittelulaulun ajan ja kakun kynttilöiden puhaltamisen ajan, mutta sitten, kun olisi pitänyt istua takaisin tuoliin maistamaan sitä tärkeää, omaa kakkua, tulikin itku ja piti mennä vähän äidin, sitten isin sylissä rauhoittumaan. Huomio oli kerta kaikkiaan liikaa siinä vaiheessa. Aika pian siitä kuitenkin toivuttiin ja tyttösen juhla jatkui.

Lapsilla oli kova meno päällä. Kolme isompaa leikkivät keskenään pitkiä aikoja yläkerrassa, joten me aikuiset ihailimme ja halittelimme tätä pienintä, itse juhlien sankaria, vuorotellen. Ensi vuonna tämä pieninkin varmaan leikkii siellä yläkerrassa isompien kanssa, mutta onneksi meillä aikuisilla on silloinkin vielä yksi pieni keskuudessamme, nimittäin se pikkuinen serkkuvauva, joka tällä kertaa ei päässyt juhlimaan.

Ihania lahjoja rakkaat toivat. Pikkusisko sai muun muassa ikiomat keijunsiivet ja -sauvan, pikkuruisen ponin, pienen vauvanuken, muumiaiheiset kylpy- ja käsipyyhkeen, kylpyleluja, itsetehdyt fleecetakin ja -housut, kirjan, puurolautasen ja mukin, istuvan bernhardilaispehmokoiran ym. Ja jokaiselle lahjanantajalle osasi sanoa kiitos.

Minun aikani ennen juhlia meni kakkua ja muffinsseja koristellessa miehen hoitaessa siivoukset (kiitos muru!). Toki pääsin laittautumaan hiukan itsekin ja lasten pukeminen juhlaan oli taas pelkkää iloa! Molemmilla oli suloiset Pariisin tuliaismekot päällä ja tytöt itsekin syötävän suloisia ja rakkaita.



Vasemmalla Pikkusiskon ja oikealla Isosiskon mekko. Huomaa Isosiskon tekemä koru Pikkusiskon kaulassa.

Laitan erillisen postauksen juhlien syötävistä ja miten niiden kanssa kävi.

Tuntuu hurjalta, että rakas kuopuksemme on jo kaksivuotias. Toinen on vielä jotenkin niin pieni, vaikka osaakin jo kaikenlaista ja suusta tulee jo paljon hienoja ajatuksia. Tässä taas huomaa, kuinka äkkiä ne "pikkuvuodet" tosiaan kuluvat. Olen todella onnellinen, että olen voinut olla kotona lasten kanssa näin pitkään ja vielä on onneksi aikaa jäljellä syyskuuhun asti.

En jaksanut editoida kuvia enää illalla, vaikka tekstin kirjoitinkin silloin. Julkaisen tekstin siis vasta tänään sunnuntaina kuvien kera. Kaiken kaikkiaan meillä oli hieno päivä ja loistavat juhlat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Odotan innolla kommenttejasi!