keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Ihana kultatähteni

Kyllä aika lentää. Tänään on sinun, rakkaan kuopuksemme, minikultamme, Pikkusiskon, viisaan kultatähden kolmevuotissyntymäpäivä. Tunnut vielä pieneltä, mutta joka päivä sanot tai teet jotakin, tai vain näytät joltakin, joka muistuttaa minua, ettet olekaan enää aivan pieni, vaikka pahnanpohjimmainen oletkin.

Kun saimme tietää sinun tulostasi, olin aivan yhtä innoissani ja onnellinen kuin ensimmäisellä odotuskerrallakin. Olit hyvin toivottu, ja päätitkin tulla heti, kun annoimme siihen mahdollisuuden; mikä onni! Toit tietenkin raskaustestin viivasta alkaen uuden huolen siitä, miten kehityt vatsassani, miten tulet maailmaan, miten kasvat, mitä kohtaat elämässäsi, sillä suojelunhaluni sinua kohtaan on valtava - ja ikuinen.

Synnytyksessäkin olit, rakas, vikkelä käänteissäsi: reilut viisi tuntia kärvisteltyäni, putkahdit maailmaan viiden minuutin ponnisteluilla, mistä olin hyvin kiitollinen. : ) Tutkaillessamme sinua sairaalapaitani lämmössä, totesimme, että tulipa taas isin siskon näköinen tyttönen! Ihailimme kuoppaa leuassasi ja selkeän sinisiä silmiäsi. Ja olimme onnellisia saadessamme jo toisen terveen, ihanan ja täydellisen vauvan perheeseemme. Ihanaa, että valitsit juuri meidät vanhemmiksesi!

Pikkusisko-kulta kahdeksan päivän ikäisenä.

Tullessasi tähän maailmaan, teit myös Isosiskosta isosiskon, ylpeän sellaisen. Katselin juuri kyynelsilmin kuvia ensimmäisestä tapaamisestanne, jossa Isosisko ensin on hiukan vakavan, huolestuneen näköinen, mutta saatuaan sinut syliinsä, katselee sinua niin kauniisti hymyillen ja ylpeänä omasta siskoudestaan. Ja sinä olet hänen sylissään aivan rauhallisena, tyytyväisenä, ikäänkuin jo hänet tuntisit. Onpa onni, että sinulla on hänet seuranasi ja turvanasi; toivon mukaan koko elämäsi ajan. Olet siis saanut huolenpitoa jopa kolmelta perheemme jäseneltä heti alkutaipaleella!

Kiitollisuuteni vain kasvaa, kun saan seurata sinunkin kasvuasi ja kokemuksiasi tässä maailmassa. Tunnut niin pieneltä hippiäiseltä, vaikka luonteenlujuutta sinulla on reilusti. Olit jo vauvana hymyileväinen naureskelija, jonka hekotus vieläkin saa useimmat nauramaan mukana... Sellainen äidin ja isin pieni aurinko.

Olet valloittava persoona, hellä ja hoivaava, huumorintajuinenkin. Leikit jatkuvasti, ja keksit aina jotain puuhaamista itseksesi, jos Isosisko ei satu olemaan kotona. Puuhailujasi on ihanaa seurata. Tippa linssissä katselen ja kuuntelen, kun hoivaat vauvanukkejasi, asettelet ne hellästi sänkyyn, peittelet, annat suukon ja istahdat sängyn reunalle laulamaan Pii pii pikkuista lintua. Siinä äidin sydän sulaa katsellessa.

Toisaalta, jos et saa tarpeeksi huomiota, tai huomio annetaan siskollesi, sinusta kuoriutuu varsinainen termiitti. Kaikenlaista pikkukonnuutta kuuluu repertuaariisi, useimmiten liittyen piirtämiseen johonkin, mihin ei tosiaankaan saisi piirtää. Et malttaisi aina myöskään uskoa äidin ja isin sanaa, ja komentamaankin välillä joudumme. Jäähynurkka on tullut tutuksi. Onneksi sovun rakentaminen jäähyn jälkeen onnistuu hienosti, ja sitten ollaan taas kavereita.

Tutkijanluonteesi näkyy siinä, että haluat aika useista leluista tai tavaroista saada selville, mitä niistä lähtee irti, tai mitä tapahtuu, jos niitä puree, tai tallaa. Viskominenkin on mielenkiintoinen tapa saada selville, mitä tavaralle tapahtuu. Tähän lelujen sun muiden tuhoamiseen kyllä välillä äidin pinna tuppaa palamaan, mutta yritän ajatella sitä niin, että uteliaisuus ja ympäröivän maailman tutkiminen ovat hyviä ominaisuuksia ihmisessä. Pidän sormia ristissä kuitenkin, etten joutuisi viemään sinua lääkäriin siksi, että olisit työntänyt helmen nenääsi, tai liimannut purkalla silmäripsiä kiinni toisiinsa. Saa nähdä...

Koska olet minun toinen ja luultavimmin viimeinen vauvani, yritän pitää sinut lähellä, iholla, niin pitkään kuin voin. Onneksi kapuat syliin vielä usein. Olen oppinut myös ymmärtämään, että jos päiväkodista kotiin kävellessä jalkojasi väsyttää kovasti, sinulla on halipula. Sitä pulaa sitten poistamme hetkittäin matkalla kotiin, mutta varsinkin kotiin päästyämme. Olen ylpeä saadessani olla äitisi. Toivon kykeneväni antamaan sinulle kaiken sen, mitä tarvitset, kasvaaksesi onnelliseksi aikuiseksi, omaksi persoonaksesi, vahvaksi ja eheäksi. Sinä opetat minua enemmän kuin minä sinua.

Loistavaa syntymäpäivää, ihana kultatähteni!

8 kommenttia:

Rva Kepponen kirjoitti...

Paljon onnea suurelle pienelle 3-vuotiaalle!

Eloise kirjoitti...

Kaunis kirjoitus, kyynel silmässä luin tämän. Hän on ihana <3!

Haltiakummi kirjoitti...

Isosti onnea kultatähdelle, ja myös isot onnittelut hänen äidilleen ihanista sydämen aarteista! <3

Leonida kirjoitti...

Kiitos Rva Kepponen!!!

Ja kiitos Eloise! Olen erityisen onnellinen, että olet tuota mieltä; arvaat kyllä miksi! : )

Tuplakiitos, Haltiakummi, kauniista sanoistasi!

Mirka kirjoitti...

Viimeinen lauseesi kertoo kaiken! Niin se on lasten kanssa, kumpi kasvattaa ja ketä?

Onnittelut myös koko meidän poppoolta!

Mags kirjoitti...

Oi miten kauniisti kirjoitatkaan! Säilytäthän nämä kirjeesi lapsillesi myöhemmin luettaviksi - omani ovat onnessaan lukiessaan pikku sattumuksista elämänsä varrelta; nyt siis jo aikuisia :-D

Ritva_47 kirjoitti...

Herkkä ja kaunis kirjoitus pienestä kultatähdestä! Onnea tärkeänä päivänä!

Olen samaa mieltä Mags'in kanssa tuosta säilyttämisestä lapsille myöhemmin luettavaksi. Tulosta tekstisi ja tee vaikka pieni kirjanen johon ne kaikki keräät.Kirjanen/kirjaset tulevat olemaan tytöillesi rakkaat ja arvokkaat muistot tulevaisuudessa!

Leonida kirjoitti...

Kiitto, kiitto, Mirka! Sitä huomaa joka päivä lasten jutuista, miten tyhmästi sitä itse joskus käyttäytyy ja järkeilee, ja miten vähän tärkeitä usein ovat ne asiat, joita pitää ihan hurjan tarpeellisina, niin tarpeellisina, että pitää ihan komentaa, kun ne tulevat vastaan.

Mags ja Ritva_47: Ihania sanoja, kiitos kovasti! Tuo kirjoitusten säilytys on kyllä hyvä idea. Taidanpa printata nämä synttärijutut kummankin vauvakansion taskuun talteen. Olen laittanut sinne jo aiemmin tekstit kummankin typykän ensimmäisestä vuodesta, joten nämä kyllä sopivat mukaan hyvin. Kiitos vinkistä!