tiistai 8. marraskuuta 2011

Pikkusiskon juttuja

Nuorimmaiseni, Pikkusisko, on hauska persoona. Hyrisevä nauru on herkässä, mutta niin on myös itku. Suloinen naama on ilmeikäs kuin mikä ja tyttönen aika näppärä monessakin asiassa alle neljävuotiaaksi. Viime aikoina on hänen suustaan tullut juuri niitä juttuja, jotka haluaa pistää muistiin. Siispä kirjaan ne tänne.

Eilen illalla intouduimme lasten kanssa leikkimään "Tähdet tanssii" -leikkiä, jossa Isosisko oli juontaja, ja me Pikkusiskon kanssa kilpailimme tanssimalla. Hyvä leikki alkaa tietenkin keksimällä hienot nimet. Isosisko nimitti minut Adaksi. Pikkusisko halusi olla Eleli. Minä kysyin, että vai tarkoitatko Eleni? Pikkusisko sanoi, että ei kun se tyttö siinä Pikku juttu -laulussa. Johon minä vastasin, että siinä laulussa ei taideta mainita tyttösen nimeä (Ol kerran metsässä mökki, siin eleli tyttönen...).

No, tyttö tyytyi aloittamaan kilpailun sitten Eleninä, ja minä tajusin tuon Eleli-kuvion vasta illalla, kun kyseistä laulua lauloin. Te varmaan tajusitte jo äsken. :)

Tänä iltana nukkumaanmenoaikaan tytöillä oli hirmu vauhti päällä. Pikkusisko oli jo sängyssä, mutta pyöriskeli siinä vielä tovin. Minä istuin sängynreunalla ja kysyin, josko hän haluaisi tulla vähäksi aikaa syliini. Tyttökulta sanoi, että "En halua tulla.", käänsi kylkeä, ja lisäsi perään: "Mutta kyllä mä sinua lakastan silti". Hellyyttävää!

Näitä ihania, hassuja juttujahan tulee vastaan päivittäin, mutta ne unohtuvat saman tien, ellei niitä pääse joko kirjoittamaan heti ylös, tai kertomaan jollekin, jolloin ne siirtyvät pitempiaikaiseen muistiin.

Että sellaista. On ollut jonkin verran kiirettä, eikä aikaa ole ollut blogeilla, eikä juuri kommentoidakaan. Voi mikä yllätys.

7 kommenttia:

  1. Voi mikä sulostuttaja hän onkaan <3 Hyvä, että ehdit tallettaa nuo kultajyvät. Voi hyvin siellä!

    VastaaPoista
  2. Oi ... voin nähdä silmissäni kuin valokuvan tuosta tilanteesta pikkuisen mennessä nukkumaan :)
    Juuri näitä ihania, pieniä hetkiä ja muistoja kannattaa vaalia ja tallettaa; niistä saa voimaa silloin kun tuntuu, ettei millään jaksaisi enää piiruakaan.

    VastaaPoista
  3. Kiitos teille murusille!

    Pitäisi olla aina muistikirja ja kynä takataskussa, ettei mikään unohtuisi...

    VastaaPoista
  4. Ihanaa ja NIIIN hellyyttävää :-)))) Onneks nähdään ihan pian :))

    VastaaPoista
  5. Niin juuri, kohta pääset ihan livenä niitä juttuja kuulemaan. ;)

    VastaaPoista

Odotan innolla kommenttejasi!