perjantai 10. helmikuuta 2012

Paljastuksia

Viime aikoina blogiystävilläni on kiertänyt haasteena kertoa itsestään viisi tai kahdeksan asiaa (aika tarkkaan määritelty). Ihana Pinkki Keinosiementäjä-blogista heitti haasteen tännekin. Siispä käärin hihat ja ryhdyn hommiin.

Hankalinta lienee miettiä, mitä en ole jo kertonut. Täällä on jo aika monta asiaa, vai mitä olette mieltä, muruset? No, täytyy yrittää.

1. Olen hoikka kaksivitonen, piakkoin 40-vuotiaan löysässä ja ylipainoisessa vartalossa. Believe or not.
2. Haaveilen välillä viettäväni kuukauden ihan yksin kotona kaikessa rauhassa, mutten voisi koskaan sitä toteuttaa siksi, että minulle tulee ikävä lapsia jo yhden yön erossa. On siihen muitakin syitä, minusta riippumattomia siis. :)
3. Tykkäisin nykyään vaaleista vaniljan sävyistä huonekaluissa, mutta jotenkin vain meillä on tummanruskeita kalusteita. On hidasta ja kallista muuttaa tyyliä kotona.
4. Ollapa kotona askartelu-nikkarointihuone, jonka lattiaa ei tarvitsisi suojata, ja jossa saisi haista maali. Opettelisin käsittelemään niitä tummia huonekaluja ihan itse. Minulla on jonkinlainen käsillä tekemisen vimma, vaikka tällä hetkellä en tee mitään muuta käsin kuin näpyttelen läppäriä sekä töissä että kotona. Ja istun peffallani.
5. Olen dualistinen luonne. Toisaalta nautin työstäni hektisessä ICT-maailmassa, ja olen hyvä siinä, mutta toisaalta kaipailen työtä, jossa voisi auttaa toisia vain kuuntelemalla ja vaikkapa valmentamalla. Auttaa tavallisia ihmisiä yli kriisien.
6. En vielä halua tuota jälkimmäistä kuitenkaan niin paljoa, että hyppäisin tuntemattomaan. En ole mikään riskinottaja luonteeltani. Varsinkaan tällä asuntolainalla ja pikkulapsilla.
7. Yllätyn aina kyvystäni oppia uusia asioita nopeasti. Kun vanhemmiten tämä kyky alkaa huonontua, se tulee olemaan varmasti aikamoinen kasvun paikka.
8. Minulla taitaa olla neljänkympin etsikkoaika. En sanoisi kriisiksi, koska en ole erityisen ahdistunut, mutta mietin kyllä kovasti, mitä haluan jatkossa elämältäni.

Minäkin näköjään luen aina vain samoja blogeja, kun ei ole aikaa seurata kaikkea kiinnostavaa, ja tämä haaste on heitetty varmasti jo kaikille, joten jätän haasteen jatkamisen seuraavaan kertaan. Ehkäpä siihen mennessä olen ehtinyt löytää uusia, alle 200 lukijan blogeja säännölliseen seurantaan!

Ihana teepannuni, jonka löysin viime syksyn Tukholman reissulta.
Kansi menee kyllä tiiviisti kiinni, kun välissä ei ole teesihdin koukkua. :)

6 kommenttia:

  1. Hihiiiii, minulla on kerrankin vapaa lauantai-ilta, ja mitä teenkään Avaran luonnon, Putouksen ja Millenium trilogian viimoisen jakson jälkeen?? Kyllä, luin noi kaikki sinun aijemmatkin paljastukset :) Se on kyllä vääryys että nainen ei voi käyttää kauniita korkkareita, onneksi sentään nivelrikkoinen varvas pääsi lämpöisiin ugeihin talviksi :))

    Minua selvästikkin kalvaa ikävä teitä kaikkia :)

    Ja voi miten ihastuttava tee-pannu, tuohon pitää olla jo tosi ihanat kupitkin! :)

    VastaaPoista
  2. Ihania paljastuksia.

    Mulla on sama homma: kroppaan joku on lisännyt löllöä vatsaan ja arpiakin! Joku on myös varastanut mun tissit! ;)

    Mullekin heti askarteluhuone. Ovi kiinni, niin ei luovuuden jäljet häiritse. Näihin neliöihin sitä vaan ei saa. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meni vastaus Haltiakummille kommenttisi kanssa ristiin. No, eipä hätiä mitiä. :)

      Mulla on joku vetänyt tissejä kovasti alaspäin. Onneksi rintsikat nykypäivänä ovat niin mahtavia, että nostavat kaiken mukavasti ylöspäin!

      Meillä on yksi työ-vierashuone, jonne en kyllä mahdu omia juttujani levittelemään ympäriinsä, joten eipä sitten tule paljoa askarreltuakaan. Korupuolella on ollut joku pidempiaikainen jumi, vaikka koko ajan tiedostan kaipaavani uusia koruja, tai aiemmin tekemiäni pitäisi tuunata hiukan.

      Askarteluhuoneesta ja verstaasta päiväunelmoidessa...

      Poista
    2. Tätä juuri tarkoitin. Ne ei oo enää mun, vaan jonkun venytetyt mallit. :o Hävytöntä. Onneksi vaatteet päällä näytän edelleen ihmiselle ja alasti harvemmin tulee kekkuloitua.

      Poista
    3. On se niin kivaa, että on kanssakärsijöitä. :) Vertaistuki rules!

      Poista
  3. Voi kylläpä kiva kuulla, että vielä pikkutunneilla jaksoit kahlata... En uskonut kenenkään niitä oikeasti käyvän läpi, ainakaan kaikkia. :)

    Ja kyllä on muuten mullakin ikävä kaikkia Kätsyjä. Jotenkin tämä alkuvuosi on kulunut hurjaa vauhtia, esim. Isosiskon vesirokon, ja nyt myös Pikkusiskon vesirokon, synttärivalmistelujen ja juhlimisten, oman flunssan ym. kanssa. Missähän vaiheessa rauhottuisi, hoh hoijaa.

    Jospa onnistuisi tapaaminen vaikka maaliskuussa joskus, helmikuu on aika täynnä...

    Muuten, hei, kitten heel about 4 cm ja merkkinä Pura Lopez onnistuu korkokenkäpuolella vielä. Ovat vain hiivatin kalliita, että alennusmyynnistä yritän löytää. :) Mutta ei niilläkään ehkä koko päivää jaloillaan voi olla, eikä ainakaan kävellä työmatkoja. Mutta kauniita ovat.

    Minulla on vain tuo ihana teepannu. Jos olisi ollut yhteensopivia kuppeja tai vielä paremmin mukeja, olisin kyllä ostanut.

    VastaaPoista

Odotan innolla kommenttejasi!