tiistai 14. helmikuuta 2012

Ystävänpäivänä

Jos olisin päässyt viettämään ystävänpäivää jotenkin erityisesti, olisin kirjoittanut tähän mietteitä ystävyydestä sekä ystävistäni. Ikävä kyllä meillä on menossa sairasteluputki, eikä tässä aivot juurikaan toimi. Päätäkin särkee.

Siispä kerron sairasteluputkestamme. Voi sanoa, että kaikki alkoi tammikuun puolivälissä Pikkusiskon päiväkotiryhmän angiinaepidemiasta. Kaikki lapset testattiin streptokokki A:n varalta. Löytyi ainakin seitsemän oireetonta kantajaa, Pikkusisko muiden mukana. Tyttö joutui heti jäämään kotiin, jotta antibiootit ehtivät vaikuttaa. Lopputuloksena minä vietin pari päivää sairauslomalla kummankin typykän kanssa. Mukavaa oli, kun kukaan ei ollut oikeasti sairas.

Kun kuopuksen kuuri päättyi, Isosiskolla alkoi vesirokko. Vietin taas pari mukavaa päivää kummankin tytön kanssa kotosalla. Oikein mukavaa, koska Isosisko oli loppuviikosta jo pirteänä. Tytöillä oli hauskaa yhdessä, minä sain pestyä pyykkiä sun muuta.

Seuraavalla eli viime viikolla sairastuin itse flunssaan. Lepuutin torstain yksin kotona mitään tekemättä. Siis mitään. Nukuin ja katsoin televisiota. Perjantaina tein töitä kotoa käsin, mutta flunssa paheni pitkin päivää päänsäryn merkeissä. Illalla olinkin sitten jo kuumeinen. Ei siinä muuten mitään, mutta lauantaiksi oli suunniteltu Pikkusiskon nelivuotissynttärit perheille. Hiukan tiukkaa tekstittelyä vieraiden kesken, ja juhlat päätettiin pitää, vaikka emäntä oli kipeä.

Perjantai-illan makasin sohvalla miehen väsätessä keittiössä kakkupohjaa ohjeideni mukaan. Kakuntäyttö lauantaina sujui niinikään miehen toimesta, ja synttärisankaritar sai koristella sen. Eikä siinä mitään, mutta huomasin lauantaina aamupäivällä vesirokon Pikkusiskollakin. Taas tiukkaa tekstittelyä vieraiden kanssa, että mitäs tehdään. Lapsi oli vielä hyvässä kunnossa, ja juhlien siirto olisi tarkoittanut maaliskuuta. Päätimme pitää juhlat, kun kakkukin oli jo tehty. Muutama vieras, joilla ei ole vielä ollut vesirokkoa, jäi pois; suurin osa pääsi tulemaan. Juhlat onnistuivat, vaikka olinkin aika finaalissa illalla. Pikkusisko jaksoi yllättävän hyvin.

Maanantaista lähtien olen ollut ipanan kanssa kotona. Iltapäivisin reporankana päiväunia kaivaten. Ei lainkaan mukavaa. Ei jaksa tehdä mitään kivaa. Lapsi voi ihan hyvin, vaikka tämä ilta oli vasta ensimmäinen alle 38 asteen ilta.

Tänään sitten mies tuli töistä kesken päivän poissa sairaana. Ihmiselle, jolla ei kuume koskaan nouse, tuli illan aikana 38,8 asteen kuume ja kolotusta ympäriinsä, kuivaa yskääkin. Vaikuttaa influenssalta. Mies ei ottanut rokotusta, muu perhe otti. Minä olen luokitellut tautini kovaksi flunssaksi, mutta nyt olen taipuvaisempi uskomaan, että kyseessä on influenssa, mutta lievempänä, koska olen rokotettu. Kotihoito jatkuu; huomenna hoidettavina Pikkusisko, mies ja minä itse.

Mutta siis on tullut oltua kotona. Eikä juurikaan töissä.

12 kommenttia:

  1. Tsemppiä ja paranemista sinne!

    VastaaPoista
  2. Hui sentään, mikä tautikokoelma ! Paranemisia sinne !

    VastaaPoista
  3. paranemisia... paljon on tauteja liikkeellä! Itse olen ollut poikkeuksellisen terve koko talven, nyt meinaa tauti kaataa...alkoi eilen kuivalla, kutittavalla yskällä, tänään heräsin verenmaku suussa. Ääni katoamassa Opiskeluissa menossa sellainen viikko, ettei pois voisi olla...muuten jää ensi viikon etälomaviikon tehtävän tietopohja hataralle pohjalle... erään talon istutussuunnitelma pitäisi väsätä ja jos joudun loppuviikon sairastamaan, jään paitsi olennaisista tiedoista... siis kuuma sitruunainen rommitoti peliin.
    Terveisiä sille ihanalle vesirokkoiselle perhoselle...( tähän hän sanoisi, että eikun mun äiti sanoo mua ______ <3 )

    VastaaPoista
  4. Terveisiä sinne sairastuvalle! Varoituksen sanana vaan,,, vatsatautiakin kuuluu liikkuvan. Lepoa ja lämpöä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä tämä viesti ei näkynyt tuota aiempaa vastaustani kirjoittaessa!

      Mutta kiitos paljon, Salviaseppele! Vatsatauti tästä puuttuukin, vaikka influenssan oireina on ollut myös löysää vatsaa... :(

      Poista
  5. Kiitos paljon, Kepposka, Petriina ja Eloise!

    Eloise, terveiset vein perille sananmukaisesti. Vastauksena oli, että eikun minä olen nalle. Mutta kyllä minä voin olla myös pelhonen. :)

    Huomenna yritän olla enemmän töissä kuin sairaana. En vaan voi mennä uuteen toimistoon, sillä autolla mennessä en enää löydä parkkipaikkaa (pk-keskustelu klo 8-9), ja julkisilla kulkiessa olisin paikan päällä vasta kymmenen jälkeen, eikä siihen aikaan enää löydy välttämättä vapaata työpistettä. On tämä maailma mennyt kummaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se niin raasu, kun on täpliä vaikka muille jakaa, jopa silmäluomissa.

      Tsemppiä istutussuunnitelman kanssa!

      Poista
    2. sitä tarvitaan nyt tosissaan, sillä kuume kaatoi mut sänkypotilaaksi...Ei ollut Finnrexinistä, totista eikä lujasta tahdosta apua , pöpöllä oli kovempi tahto. Pakko antautua nyt kiltisti.

      Poista
    3. Oi joi, huonoa tuuria. Nyt sitten vain lepoa, että jaksat ensi viikolla pakertaa!

      Poista
  6. Parenamisia!

    Meillä on ollut viikon sisällä kolme sairausuhria. Lisätuhoja odotellessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katri! Minä jännään, tarttuuko influenssa Isosiskoon ja siihen vesirokkoiseen Pikkusiskoonkin. Myös ripulia on liikkeellä lähipiirissä... Huoh.

      Tsemppiä teille myös!

      Poista

Odotan innolla kommenttejasi!