lauantai 26. lokakuuta 2013

Leilan kanssa leipomassa

Pikkusiskolla ja minulla on perjantaisin - hänen vapaapäivänään - tapana katsoa aamupäivällä Isosiskon ollessa koulussa leivontaohjelmaa tv:stä. Lemppari on Ullan unelmakakku, mutta niitä meillä ei ole enempää tallennettuna. Sen sijaan meillä on monta jaksoa Leila leipoo -ohjelmaa, jossa hymyileväinen ja kaunis ruotsalainen Leila valmistaa mitä herkullisimpia leivonnaisia kesäisissä maisemissa. Oikea hyvän mielen ohjelma.

Perjantaina katsoimme jakson, jossa leivottiin Ranskan herkkuja. Niistä Leilan versio pain au chocolat'sta - "suklaaleivästä" - houkutti kirjaamaan ohjeen ylös pikapikaa. Opiskeluaikanani Pariisissa juuri pain au chocolat oli eräs lempileivoksistani eclairin ohella. Lauantaina yövyttyämme tyttöjen kanssa mummolassa, Pikkusisko ja minä leivoimme koko porukalle kunnon voitaikinamätöt!

Oheinen ohje on hiukan summittainen, kuten Leilan esitys telkassa. Ohjeet olen itse muotoillut ja lisäillyt täsmennyksiä sinne tänne visuaalisen näytön puutetta paikkailemaan. Ja tämän ohjeen kanssa EI kannata alkaa laskea kaloreita!!!
Suunnattoman herkullinen pain au chocolat -tarjoilu. Alhaalla vasemmalla leivonnaiset on siirretty kahdelta pelliltä yhdelle - niitä ei voi paistaa aivan näin liki toisiansa. ;)
Pain au chocolat Leilan tapaan

Voitaikinalevyjä (valmista pakastetaikinaa tai itsetehtyä)
Suklaatahnaa (me käytimme Nutellaa)
Mantelimassaa raastettuna (jääkaappikylmänä helpompi raastaa)
Appelsiinin raastettua kuorta
Tummaa suklaata paloiteltuna (me käytimme Lindtin appelsiininmakuista 70% tummaa suklaata)
Kananmunaa voiteluun
Mantelilastuja koristeeksi
Tomusokeria koristeeksi (tämän unohdimme tarjoiluvaiheessa)
Hoikat pain au chocolat -leivonnaiset menossa uuniin. Ne pullahtavat ja leviävät kypsyessään.
  1. Levitä suorakaiteen muotoiset voitaikinalevyt leivinpaperin päälle pellille. Jos käytät itsetehtyä voitaikinaa, leikkaa kaulitusta taikinasta suorakaiteen muotoisia paloja vaikkapa pizzaleikkurilla.
  2. Lisää reilu lusikallinen suklaatahnaa jokaisen taikinalevyn toiseen päähän ja tasoita kekoa hieman lusikalla.
  3. Raasta suklaatahnan päälle mantelimassaa maun mukaan. Raasta mantelimassan päälle appelsiininkuorta maun mukaan.
  4. Painele pari murrettua suklaapalasta keon päällimmäiseksi.
  5. Aloita leivoksen kääriminen rullalle täytepäästä ja muotoile rulla hiukan litistäen jättäen saumapuolen alimmaiseksi. Siirrä leivokset reiluin välimatkoin pellille, sillä ne leviävät ja kohoavat kypsyessään.
  6. Voitele leivokset kananmunalla ja ripottele mantelilastuja päälle.
  7. Paista uunissa 175 asteessa reilu 20 minuuttia, kunnes leivokset ovat mukavan kullankeltaisia.
  8. Ripottele tarjolle laittaessasi tomusokeria leivoksille koristeeksi, jos haluat. Tarjoile tuoreina.
Pikkusisko oli erittäin ylpeä leipomissaavutuksestamme ja sai valita leivonnaisensa ensimmäisenä. Koko seurue tykkäsi näistä erittäin paljon, mutta yksi riittää paremmin kuin hyvin; ovat peijakkaat aikas tuhtia tavaraa. Lapset söivät kumpikin omastaan puolet, ja pistimme talteen jämät, jotka he popsivat sitten myöhemmin päivällä.

9 kommenttia:

Rva Kepponen kirjoitti...

Näyttää ja kuulosta herkulliselta! Hyvä teidän leivontaduo!

Leonida kirjoitti...

Hih, vielä pari tuollaista, enkä enää mahdu ovista läpi...

anna kirjoitti...

namnam, oikein vesi herahti kielelle. nuo on just niitä, mitä näin yksinasuvana olisi to-del-la vaarallista leipoa kun joutuisi kaikki syömään itse :P

Leonida kirjoitti...

Minullekaan ei ollut hyvä juttu, kun näitä jäi pussillinen kotiin vietäväksi, ja kun lapset menivät nukkumaan, ja mies oli reissussa, piti maistaa vielä yksi...

Kaiken lisäksi Nutellaa, mantelimassaa ja suklaatakin jäi yli! :o

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa lukea sun kuulumisia. Tulen postauksiesi välittömästä tunnelmasta hyvälle tuulelle. :)
-Marjo

Leonida kirjoitti...

Kiitos rakas ystävä. <3 Minäkin tykkäisin sinun kuulumisistasi...

Katri kirjoitti...

Herkullisen näköisiä leivonnaisia. Ja varmaan aika tuhteja, mutta niiiiin hyviä.

Meilläkin isommat lapset leipoi syyslomalla. Ja kyllä ne olivatkin ylpeitä herkullisista mokkapaloista.

Leonida kirjoitti...

Minusta on ihanaa, kun lapset innostuvat leipomaan tai ruokaa laittamaan. Sunnuntaina Isosisko halusi tehdä hunajateeleipiä, joiden reseptin oli saanut koulusta mehiläishoitajan vierailulla. Pikkusisko sai hiukan auttaa, ja minä lähinnä autoin tarvikkeiden ja ruoka-aineiden etsimisessä sekä uunin kanssa.

Tuli herkullisia pieniä teeleipiä, joita annettiin naapureillekin. Nam!

Odotan kyllä sitä päivää, ettei minun tarvitse enää tehdä ruokaa, vaan lapset tekevät meille! ;)

EtsiResepti kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.