perjantai 9. toukokuuta 2014

Hetkessä elämistä ja valmentamista

On ollut harvanlaista bloggailuni viime aikoina. Päässä pyörii edelleen monenlaista; on niin monta rintamaa, missä tapahtuu tällä hetkellä. Juhannukseen asti olen harvinaisen kiireinen päättyvien opintojen ja työkeikkojen (!) vuoksi. Pitää jopa siirtää omien & miehen syntymäpäivien ja oman pätevyyden juhlimisia myöhemmäksi. Mutta kaikki on jotenkin ihanaa ja jännitys kutkuttelee vatsanpohjassa.

Palautin valmentajaopintojeni lopputyön keskiviikkona. Jee! Opinnot päättyvät kesäkuun alussa, ja puuhaa riittää loppuun asti. Olen todella kiitollinen, että pääsin opiskelemaan juuri tätä alaa. Eikä vähiten tämän vuoksi:
Ihanan asiakkaan lahja minulle!
Tämä yllätyslahja tuli eräältä upealta ja vahvalta naiselta, jota valmennan. Erityisesti lahjan idea lämmitti mieltäni: kaunis Muumi-muki uuteen työpaikkaani (jota siis minulla ei vielä ole). Tapaamisella, jolla valmennettavani tämän toi, kävimme läpi talvenmittaista matkaamme, jonka aikana hänelle on tapahtunut paljon hyvää, osin myös valmennuksen ansiosta, mutta eniten hänen itsensä ansiosta. Tämän valloittavan toiminnan naisen sitoutuminen omaan kehitykseensä ja asioidensa muuttamiseen parempaan suuntaan on kerrassaan mykistävää. <3

Tällaisten ihmisten ja tarinoiden vuoksi olen valmentajan tiellä!

Tänä aamuna Pikkusiskon kanssa aamiaispöydässä pohdin tulevaa valmennuskeikkaani ja harjoituksia, joita siellä teettäisin (miten kartoittaisimme kunkin vahvuuksia jne.). Ajatukseni lensivät korkealla. Katsahdin Pikkusiskoon. Hänellä näytti myös olevan pää täynnä ajatuksia leipää mutustaessaan. Kysyin, että "mitäs mietit", johon tyttönen vastasi, että "leipää". "Mitä siitä leivästä mietit?" "Tää leipä on ihan mahtavan hyvää", Pikkusisko vastasi tarkastellen leipää joka puolelta.

Ja niin olin taas tukevasti läsnä hetkessä mitä tärkeimmän asian äärellä.

Mitä parhainta viikonloppua kaikille!