maanantai 13. heinäkuuta 2015

Kätevä päivä Hvitträskissä ja vähän muuallakin

Vihdoin pääsimme rakkaiden Kätevien Emäntien, Annan, Maritan, Leenan ja Mirkan kanssa tapaamaan oikein ajan kanssa. Sunnuntaiaamuna ponkaisimme kaikki klo 10 kattaukseen Peroba Cafén brunssille Espooseen. Ilmeisesti minulla oli kova nälkä, kun ainoa kuva, jonka sieltä otin oli tämä:
Peroba Cafén brunssilla...
 Brunssi oli oikein hyvä, ja vietin sen erinomaisessa seurassa. Suosittelen! Brunssilta lähdimme Mirkaa lukuunottamatta kohti Kirkkonummea ja Hvitträskiä. En ollut aiemmin siellä käynyt, enkä sen taustoista juuri tiennyt. Hyvä, kun tuli käytyä; opin taas uutta vuosisadan alun historiastamme...

Arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen ostivat 1901 Kirkkonummelta Vitträsk-järven rannalta 16 hehtaarin tontin ja suunnittelivat sinne talon sekä huvilan, ja myöhemmin puutarha-alueita. Päärakennuksen eteläsiiven suunnitteli Saarinen ja muutti sinne asumaan perheensä kanssa. Siipi toimii nykyään museona. Pohjoissiiven suunnitteli Armas Lindgren, ja myös asutti sen. Kyseinen rakennus paloi kokonaan vuonna 1922, ja sen paikalle Eliel Saarisen poika Eero suunnitteli uuden rakennuksen, joka valmistui vuona 1936. Siipiä yhdisti matala, kaikille yhteinen ateljeerakennus. Herman Gesellius suunnitteli päärakennusta vastapäätä olevan pikku huvilan, jonne niinikään muutti. Pikku huvilassa nykyään on Hvitträskin ravintola ja kahvila.
Hvitträskin pitkäaikaisimmat asukkaat olivat Eliel Saarinen, hänen vaimonsa Loja ja lapsensa Pipsan sekä Eero.
Hvitträskin eteläsiipi (Eliel Saarisen suunnittelema), matala, yhteinen ateljeetila ja mustavalkokuvassa alkuperäinen pohjoissiipi (Armas Lindgrenin suunnittelema), joka tuhoutui tulipalossa vuonna 1922. Kuva on lainattu Hvitträskin nettisivuilta.
Eteläpuolen puutarhan suunnasta näkyy Herman Geselliuksen suunnittelema pikku huvila.
Rakennuksen eteläsiiven parvekkeen näkymä, sekä eteläsiipi edestä ja eteläisen puutarhan suunnasta.
Eteläinen puutarha
Pohjoisen puolen muotopuutarha ja näkymä huvimajalta. Vastarannalla näkyvästä kalliosta Jean Sibelius löysi vuonna 1911 Suomen ensimmäiset kalliomaalaukset, Vitträskin kalliomaalaukset.

Hvitträskin päärakennuksen alakerta on melko tummasävyinen ja synkkä. Tuvan kuriositeettina olevista renkaista tuli jollekin meistä mieleen ennemmin Fifty shades of grey kuin viinarenkaat, jotka ne todellisuudessa olivat. Niin kauan kuin vieras pysyi pystyssä renkaasta kiinni pitäen, hän ei ollut vielä liian juovuksissa - kertoi aiemmin paikalla käynyt vierailija meille.
Hvitträskin tuvan viinarenkaat
Saarisen perheen kortteeri, kyseinen eteläsiipi on rakennettu seitsemään tasoon, mikä teki tiloista sokkeloiset. Ylemmissä kerroksissa oli sävy vaaleampaa ja ikkunoista tuli valoa mukavasti. Eliel Saarinen oli itse suunnitellut muun muassa huonekalut tiloihin ulkokalusteita myöten.
Saarisen perheen lasten leikkihuone sekä kuvia leikkijöistä.
En ole mikään aktiivinen museokävijä, mutta tämä reissu oli mielenkiintoinen ja antoisa, sateisesta ilmasta huolimatta. Matkamme jatkui Evitskogiin turisemaan ja askartelemaan päivän päätteeksi. Minulle illasta tuli tuottoisa, kuten olin toivonut, sillä tarvitsin kortteja käyttöön, en niinkään onnittelukortteja. Tällä kertaa määrä korvasi laadun!
Quick and dirty -kortteja.
Päivä oli todella mukava, ja tällä porukalla on aina huippukivaa nähdä. Olen viime aikoina viettänyt paljon aikaa lasten seurassa, joten arvostin erityisesti tätä säkenöivän älykästä aikuisseuraa! ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Odotan innolla kommenttejasi!