sunnuntai 30. elokuuta 2015

Mitä pikkulaukuilla oikeastaan tekee? - KonMari osa 13

Kesälomalla aloitin mittavan operaation vaatteideni raivauksen merkeissä. Aika pitkälle olen jo päässytkin, mutta vielä on tehtävää. Mukavaa puuhaa on ollut kuvata KonMari-projektini eri vaiheita, vaikka osasta säilytysratkaisuja en olekaan ehtinyt vielä kuvia ottaa. Matkan varrella näitä juttuja kirjaan ylös.

Koska pois laitettavia vaatteita lastenvaatteiden ja muun tavaran ohella alkoi olla jo rullakollisen verran, päätin, etten lähde itse mihinkään kirpputorihinnoittelurumbaan, vaan luovutin koko satsin itsepalvelukirppiksen kokonaispalveluun, joka hoitaa hinnoittelun, esillepanon, viikkailut, kaikki. Tuloksia odottelen edelleen, mutta sopimukseen ruksin kohdan, jossa ilmoitetaan, etten halua yhtään myymätöntä tavaraa takaisin. Kyllä keveni täällä kotona, vaikka vielä on paljon tehtävää.

Kun lähdin kamppeita viemään kirpputorille, tuli hiukan kiire käydä vaatteita tms. läpi. Pitkähihaisista en ole ehtinyt yhtään "after"-kuvaa ottaa, joten sitä postausta jään vielä kypsyttelemään. En ehtinyt myöskään etsiä kaikkia mahdollisia pikkulaukkujani esille, vaan kaivoin vaatehuoneesta yhden laatikon, jossa juhla- ja muita pikkulaukkuja pääasiassa olen säilyttänyt. Ne levitin sängylle ja yksitellen taas kävin läpi pohtien, tuottaako kukin laukku minulle iloa, ja toisaalta, että onko sille ylipäänsä käyttöä.
Pikkulaukkujen juhlaa...
Pikkulaukkuja vaatehuoneessa oli 12 kpl, joista yksi löytyi myöhemmin. Arvelen, että alakerran vaatehuoneessa niitä on vielä pari nahkaista tiiviimmässä käytössä olevaa. Ihania ja moninaisia juhlalaukkuja katsellessani tuli mieleen, että mitähän ihmettä niillä oikeastaan tekee, kun juhlia, joissa niitä käyttäisi, on todellakin vähän.

Kuvan laukuista osa on 15 vuotta vanhoja, osa aivan uusia ja siltä väliltä. Niistä paria en ole koskaan käyttänyt, viittä käyttänyt kerran tai kaksi ja ainoastaan neljä on ollut aktiivisemmassa käytössä, ainakin jossain elämänvaiheessa. Pinkki on aivan uusi, lahjaksi saatu, enkä ole ehtinyt sitä käyttää, valkoinen on nahkaa ja ehdoton lempparini kesän juhlissa. Nahkaista punaista käytin joskus vuosia sitten enemmän, mutta sillekään ei ole enää ollut juuri käyttöä, koska se on liian pieni normikäyttöön. Eikä minulla ole enää ihania, punaisia Red shoen pistokkaitakaan, joiden kanssa sitä käytin.

Karsimiskierroksen jälkeen varastosta lähtivät nämä laukut suoraan kirpparille:
Heivatut pikkulaukut ja yksi isompi
Näistäkin on jäänyt monenlaisia muistoja. Beige hassu laukku on ostettu 2004 Thaimaasta, kuukautta ennen tsunamia, ja muistan, miten kivaa sitä oli paikan päällä käyttää. Kotona se ei sitten enää oikein sopinutkaan minkään kanssa ja jäi käyttämättä. Hopeinen ja taustalla oleva violetti laukku on ostetu aikanaan Pariisista, josta kannoin monta suloista pikkulaukkua äidille, siskolle ja tädeille. Violetti kirjekuorilaukku oli kaunis tuliainen ihanalta siskoltani, mutta sillekään ei tullut käyttöä, ehkä samasta syystä kuin tuolle vanhemmalle violetillekaan - käytän väriä nykyään tuskin ollenkaan asusteissani. Tarkkasilmäiset huomaavat, että taustalla on isompi harmaa nahkalaukku, More&Morelta. Sitä käytin jonkun vuoden todella paljon, eikä mennyt miksikään. Kuitenkin tuntui, että käytin laukun "loppuun", eli kyllästyin siihen lopulta sen verran, ettei ole tullut käytettyä sitä enää yhtään. Heivausvalintani olivat mielestäni oikeat.

Statistiikka: 12 pikkulaukkua, joista puolet lähti pois. Säilytyslaatikossa on nyt reilusti tilaa!

Saa nähdä, onko seuraava juttu vihdoin niistä pitkähihaisista vaiko sekalaisista poistetuista...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Odotan innolla kommenttejasi!