Miten kotiäidin vapaapäivä alkoi? Herätys kello 6.50, kun Pikkusisko heräsi Isosiskon vielä uinuessa. Eipä hätää, helppo oli nousta aamuun väsyneenä, kun tiesi, että voi milloin tahansa myöhemmin ottaa tirsat - milloin vain sattuu väsyttämään. Aamutoimet pienelle, hiukan lasten kamppeiden pakkaamista, ja sitten Isosiskokin heräsi. Isi teki Isosiskon aamutoimet, ja jo kello 7.40 isi ajoi tyttösten kanssa mummulle äidin jäädessä vilkuttamaan.
Rauhallinen aamupala naistenlehden kanssa teki terää. Sen jälkeen hiukan sähköpostien ja nettilehden lukua sekä blogien seurantaa. Yllättävän nopeasti tuli jo ruoan nälkä, joten söin aikaisen lounaan ja herkkujälkiruoan - täysin omassa tahdissani, enkä lasten tahdissa...
Halusin listata tehtyjä asioita, pieniäkin sellaisia, sillä olen tuntenut oloni jokseenkin saamattomaksi viime aikoina. Siispä oma tämän päivän hyvän mielen Done-listani aikajärjestyksessä näyttää tältä:
- Korvaushakemuksen teko vakuutusyhtiöön. Roikkunut tekemättömänä kuukauden.
- Vessanpönttöjen ja lavuaarien pesu.
- Hiukan tukkeutuneen lavuaarin käsittely Kodin Putkimiehellä. Odottanut hoitoa kuukauden ainakin.
- Puhtaiden pyykkien viikkausta.
- Toppatakki ja -housusatsin pesu.
- Korutarvikkeiden kirjaamista ja lajittelua. Virittäytymistä korujen tekoon...
- KORUJEN TEKOA. Ihanaa on päivänvalossa askartaa!!! Lopputuloksena yksi vaijerikoru ja siihen sopivat korvakorut sekä kuparinen ketju- ja kuparilankalinkkikoru lasihelmin. Tämä jälkimmäinen oli kyllä erittäin työläs ja aikaavievä, mutta siitä tuli kiva. Menee lahjaksi tärkeälle ihmiselle, joten kuva tulee tänne vasta myöhemmin.
Eipä muuten tullut otettua tirsoja, vaikka väsyttääkin. Oli iltapäivällä NIIN hyvä flow koruja tehdessä, ettei sitä mitenkään olisi voinut keskeyttää tuhlaten aikaa nukkumiseen. Otetaan tirsat sitten viikonloppuna.
3 kommenttia:
Juuri mietin, mitä kirjoittaisin seuraavaksi blogiini. Taidanpa tehdä jossain vaiheessa postauksen siitä normipäivästä, kun ei ole vapaata... Aika paljon maksaisin välillä siitä, ettei koko ajan tarvitsisi olla toisten käytettävissä. Vaikka lapseni ja mieheni ovat tärkeintä maailmassa, haluaisin välillä istua sormet korvissa ja huutaa "EN KUUNTELE, EN KUUNTELE!"
Ihana päivä kyllä sinulla! Kummasti siinä jo latautuu.
Kuullostipa mukavalta!! Jo tieto siitä, että VOIT TEHDÄ MITÄ HALUAT antaa sen levon tunteen... illalla lapsetkin tuntuvat taas piirun verran rakkaammilta..
Mirka: Ja minä sitten mielelläni luen sen normipäiväsi kuvauksen. Sieltä saattaapi tulla jotain tuttuja juttujakin, arvaan. Allekirjoitan täysin tuon sormet korvissa -jutun. Välillä sitä on valmis sulkeutumaan vessaan lukkojen taakse saadakseen olla edes hetken ilman lasten vaatimuksia ja toiveita. Vaikka heitä rakastaakin täysillä.
Hymytyttö: Juuri näin se menee. Oli ihanaa, kun lapset vihdoin ennen klo 19 tulivat kotiin (mies oli viettänyt vielä vähän aikaa äitini luona lasten kanssa) ja näyttivätkin niin suloisilta ja rakkailta. : D
Ai niin, eilen valmistui siis se ensimmäinen SININEN kaulakoruni ja siihen sopivat korvakorut. Saa nähdä, mitä tykkäät, kun saan ne tänne näkyviin...
Lähetä kommentti