Vihdoin tuli varmistus työnantajalta aikalisäni suhteen viime perjantaina. Vihdoin voin kertoa täälläkin, mitä seuraavaksi:
Olen ottanut vapaaehtoisen lähtijän paketin ja irtisanoutunut työstäni!
Koska lähden omasta tahdostani ilman irtisanomisen uhkaa, saan työvuosiani vastaavan lähtöpalkkion eli yhdentoista kuukauden palkan. Se mahdollistaa oman aikalisäni; ajan, jolloin mietin, mitä haluaisin tehdä isona. Tai edes muutaman vuoden sisällä.
Kovasti olen tätä pähkäillyt viime viikot. Vapauduttuani työvelvoitteesta joulukuussa, lomailen yli vuodenvaihteen aivan varmasti. Talvella aion opiskella jotakin uutta. Tuntuu, että nyt on ainutlaatuisen hyvä hetki vaihtaa uran suuntaa, sillä asuntolaina tulee maksettua tällä järjestelyllä vajaan vuoden ainakin.
Minua kiinnostaisi uraohjaus, career coaching, kuten myös elämäntaidonvalmennus, mutta sillä saralla melkein pitäisi olla jo oma yritys, mihin en nyt aivan ensimmäisenä aio ryhtyä. Ylipäänsä monivuotinen haaveeni on tehdä merkityksellistä työtä ihmisten parissa. Ideaalitilanne olisi pystyä auttamaan aivan tavallisia ihmisiä elämän erilaisissa muutoksissa tai kriiseissä. Mutta siihen tarvitaan muutakin kuin luontaisia kykyjä. ;)
Katsotaan, miten nämä opiskelukuviot selkiytyvät, kun tutkin vaihtoehtojani lisää. Toistaiseksi pitää vielä tehdä töitäkin, muttei kauaa...
Lomaakin pidän ennen vihonviimeistä työpäivää. Tämän päivän jälkeen minulla on enää yhdeksän työpäivää jäljellä. Aika hurjaa.