11 vastausta

Ihanainen Haltiakummi otti vastaan tunnustukseni ja heitti takaisin mielenkiintoiset ja vaikeatkin kysymyksensä. Tässä vastauksia, joita mietin hyvin huolellisesti löhötessäni ensimmäistä kertaa äitienpäivälahjaksi saamallani aurinkolaverilla varjon alla katsellen kukkivia tulppaaneja ja kevätvuohenjuuria siemaillen cappuccinoa...

1. Miten juhlit syntymäpäiviäsi?
Yleensä teen kesän ensimmäisen mansikkakermakakun, jota tarjoamme perheillemme aika matalalla profiililla. Mieheni on yhden päivän minua nuorempi, joten juhlimme aina yhdessä. Mutta aina jotenkin juhlitaan - ei niitä juhlia vuoden aikana kuitenkaan liikaa ole. :)

Tänä vuonna juhlimme hiukan isommasti, vaikka silti pienimuotoisesti iltapäivällä perheiden ja lähitienoon sukulaisten kanssa kahvitellen, illalla niinikään lähitienoon ystävien kanssa grillaten kotipihalla. Kokin olemme kyllä palkanneet, ettei mieheni joudu viettämään koko iltaa grillin vierellä.

2. Mikä on suosikkijäätelösi?
Carte D'Orin vanilja on  perussuosikkini, mutta kaikki saman merkin jäätelöt yleensä maistuvat. Myös Ben & Jerry's eri maut ovat herkkua, melkein kuin karkkia.

Tötteröpuolella tykkään aina vain pehmiksestä vanilja-suklaasekoituksena. Irtojäätelömyynnissä ostan yleensä jonkun rommirusinan, salmiakin, sitruunan tms. eli ei mitään perusmakuja.

3. Kulta vaiko hopea?
Hopea ehdottomasti, vihkisormuksessa ja arvokkaammissa koruissa valkokulta.

4. Missä olet viimeksi lomaillut, kotimaassa? Entä ulkomailla?
Tuntuu, ettemme lomaile muualla kuin kotona tai mökillä. Viime viikonloppuna vietimme aikaa mökillä. Talvilomalla pääsiäisviikolla vietimme päivän Tukholmassa. Pariisiin kaipaan, ja joku kiva aurinkoloma lasten kanssa olisi paikallaan talvella, mutta niihin pitää sitten jo säästää rahaa jonkin aikaa.

5. Montako paria kenkiä omistat?
Jaa-a, en ole laskenut, mutta varmaan 35-40 paria, joista käytän murto-osaa. Joissakin on liian korkeat korot jalkojeni nykytilaan, mutten ole raaskinut niistä eroonkaan hankkiutua, vielä.

6. Mikä on viimeisin ostoksesi kodin sisustukseen?
Itse en sitä ostanut, mutta toivoin ja sainkin äitienpäivälahjaksi: polyrottinkinen aurinkolaveri, joka tuli testattua tänään. Patja vielä puuttuu tosin.

7. Mikä on suosikkilaulusi?
Tämä on vaikea, sillä maailma on täynnä hyvää musiikkia jokaiseen mielentilaan. Lenkillä soi kaikenlainen musiikki Sugababesin Overloadista Limp Bizkitin Behind blue eyesin kautta Beatlesin Eleanor Rigbyyn.

Autossa tykkään tällä hetkellä kuunnella Chisun kaikkia kolmea albumia, joista ensimmäiseltä lähinnä paria kappaletta, kuten Mun koti ei oo täällä ja Amélie, joka jostain syystä saa minut aina liikuttumaan, kun laulun tyttö haluaisi tehdä kukista seppeleen, lennättää leijaa, mutta äiti käski hänet suoraan kotiin... Toinen ja kolmas albumi sisältävät sitten useampia kappaleita, joista tykkään.

Joskus kuuntelen klassista, kuten Claude Débussyn Clair de lune tai vaikka Sibeliuksen Valse triste, joista molemmista tulee edesmennyt pappani mieleen.

8. Minkä annoksen yleensä tilaat ravintolassa pääruuaksi? (pastaa, lihaa, kalaa, kanaa...)
Tykkään valkolihaisista kaloista, kuten siika tai kuha, koska yleensä ne saa ravintolassa herkullisesti laitettuna. Pidän myös kunnon pihvistä lämpimien vihannesten, kastikkeen ja salaatin kera.

9. Mikä oli lapsena suosikkilelusi?
Tämä onkin hankala kysymys. En muista juuri lelujani, ja lapsuuden lelut barbeja lukuunottamatta pääasiassa on hävitetty isäni toimesta hänen ja vaimonsa jossain vaiheessa muuttaessa (ei muuten muistanut kysyä siskoltani ja minulta, että saako heittää pois, mikä harmitti meitä suuresti; minua itse asiassa harmittaa edelleen).

Ainakin minulla oli pitkäraajainen pehmeä nukke nimeltään Tiina, jolla oli vaalea, pitkä tukka. Sellainen mollamaijatyyppinen nukke, mutta mielestäni hiukset eivät olleet langasta, vaan oikein tekotukkaa. Tämä siis noin kaksivuotiaana.

10. Mistä haaveilet?
Tämä on  minulle vaikea kysymys. Mainitsin joskus, että on niin kaista tukossa, ettei ole enää luovuutta, eikä haaveilua. Ei tule unelmoitua, kun ei ole aivoilla koskaan sellaista toimettomuuden tilaa, jossa ajatukset voisivat esteettä lentää ja itse katsoisi vain, minne vievät.

Mutta olisipa vain ihanaa, jos kaikki epämääräinen sotku, ylimääräiset tavarat sun muut lasten pienet vaatteet vain katoaisivat kotoa. Pitää hankkiutua eroon vanhasta, jotta tulee tilaa uudelle. Pätee siis päänuppiini myös.

Pitempiaikainen haave on kyllä omakotitalo, jossa on riittävän iso puutarha. Tykkäisin vanhoista omenapuista ja salaisesta sopesta kukkivien pensaiden ja puiden katveessa, mutta myös aurinkoisesta terassista ja kukkaloistosta. Talossa itsessään olisi minullekin ikioma huone, jossa askartelutarvikkeet saisivat olla levällään vaikka viikon kerrallaan ja jossa olisi tilaa myös joogata ja hiljentyä, sekä polttaa tuoksukynttilöitä ja suitsukkeita, joiden tuoksusta mieheni ei pidä. Meiltä löytyisi myös verstashuone, jossa voisin tuunata huonekaluja.

11. Grillaatko? Jos niin mitä ja miten?
En minä grillaa, mutta mieheni kyllä ja minä autuaana sitten syön. Grillikausi avattiin jo maaliskuun lopulla tänä vuonna, mutta emme me jatkuvasti grilliä kuumana pidä. Tykkään grillattuna possun sisäfileestä ja runsaasta määrästä kasviksia, munakoiso lempparina. Makkara ei ole mikään must, mutta syön kyllä yhden, jos on tarjolla. Useimmiten grillaamme kuitenkin lihaa tai broileria makkaran sijaan. Mies grillasi eräänä vappuna hurjan hyviä kampasimpukoita vihreän parsan ja hollandaise-kastikkeen kanssa. Lapsetkin tykkäsivät kovasti.

Seuraaviin kysymyksiin toivonkin sitten vastausta ainakin Pinkiltä, Sallalta ja Sarilta, mutta hauskaa olisi,  jos kuka vaan tarttuisi näihin, etenkin ystäväni Kätsyt, vaikka olettekin vastailleet jo kaikenlaisiin kysymyksiin viime aikoina. Minua kiinnostaa aina vaan lukea niitä vastauksia!

1. Miksi halusit tulla isona ollessasi lapsi?
2. Miksi haluat tulla isona?
3. Mikä elämässäsi tuo sinulle energiaa ja mikä sitä syö?
4. Jos suksi ei luista, missä vika?
5. Varhaisin muisto lapsuudestasi?
6. Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?
7. Jos saisit valita urasi tai koulutuksesi alusta uudelleen, mitä valitsisit?
8. Kahvia vai teetä?
9. Julkinen terveydenhoito vai yksityinen? Vaiko työterveyshuolto?
10. Millainen olisi ihannemaasi?
11. Oletko onnellinen?

Liebster Blog ja satunnaisia asioita

Ihanainen Rva Kepponen Pikku kepponen -blogista antoi minulle allaolevan hienon tunnustuksen.

Kiitos tästä, ystäväni! Tähän tunnustukseen kuuluu kertoa seitsemän satunnaista asiaa itsestään. Vaikea keksiä, olen kertonut jo useampaan otteeseen kaikenlaista. Yritettävä kuitenkin on!

1. Olen erityisen hyvä "moniajossa", eli hoitamaan montaa asiaa samaan aikaan tehokkaasti ja aikataulussa, mutta tämä ei ole hyväksi minulle.
2. Työhuoneessani on kasa papereita, jotka ovat odottaneet lajittelua jo pari vuotta. Olen työntänyt kasan työpöydän alle ja toivonut, että se lajittelee itse itsensä.
3. Esteetikkona pidän kaikesta kauniista ympärilläni, mutta pystyn hyvin sietämään villakoiria nurkissa. Epäjärjestyksestä kärsin, mutta sen siivoaminen vie niin paljon energiaa ja aikaa, että yritän katsoa sotkuja sormien välistä.
4. En oikein tiedä, mistä unelmoisin. Arjen pyörityksessä ja tämänhetkisen työn rasituksissa on unohtunut vanha kunnon unelmointi, joka johtaa parhaimmillaan oikealle polulle unelmien suuntaan.
5. Matkustelin yksin ja mieheni kanssa paljon ennen lapsia; oikein haaveilin matkoista ja suunnittelin heti uutta palattuani edelliseltä. Nyt huomaan, etten kaipaa matkustelua enää ollenkaan samassa mittakaavassa. Mieluiten vietän lomani kotosalla, tai vaikka mökillä tai sukuloimassa. Onneksi, sillä ei meillä ole enää rahaakaan matkustella. Silti haluaisin jo lastenkin takia matkustaa jonnekin tarpeeksi kauas (Ruotsia ei lasketa) joka vuosi.
6. Minulla on ikävä tapa haluta olla aina oikeassa. Usein olenkin, mutta välillä pitäisi olla enemmän psykologista pelisilmää antaa toisen edes luulla olevansa oikeassa. En vieläkään osaa sitä hommaa. Tästä voi myös päätellä, etten osaa myöntää myöskään olevani väärässä.
7. Pari vuotta on vierähtänyt käymättä kunnon venyttelytunneilla. Kroppani huutaa hellää huolenpitoa, venyttelyä ja pääkoppa meditatiivisia rauhan hetkiä.

Tämän tunnustuksen haluan antaa eteenpäin Haltiakummille, Katrille Katrin koruavaruuteen ja Petriinalle Silkkiä samettia -blogiin kiitokseksi hyvän mielen ja esteettisten elämysten tuottamisesta tälle kanssabloggaajalle.

Tunnustus

Olen ollut aika hiljainen tyttö blogirintamalla viime aikoina. On vain ollut muuta elämää välillä, eikä aika riitä kaikkeen kivaan koko ajan. Mutta en todellakaan ollut unohtanut ihanaa tunnustusta, jonka sain ihanalta Annalta annan aarteet -blogista. Kiitos vielä tästä, murunen!

Ohjeen mukaan tunnustuksen saajan kuuluu:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestä.

Jaa-a, kahdeksan satunnaista asiaa minusta. Hmm. Hurjan vaikeaa keksiä kerrottavaa, kun voi kertoa ihan mistä tahansa aiheesta. No, tällaisia juttuja tuli mieleen:

1. Juuri tällä viikolla olen hieman pettynyt itseeni, sillä rikoin karkkilakkoni, tai oikeammin en noudattanut periaatteitani karkkien syömisen suhteen.
2. Haluaisin pitää korkokenkiä säännöllisesti töissä, mutten kykene, sillä vasemman jalan isonvarpaan nivel on nuorena vähän vahingoittunut ja siinä on alkava nivelrikko. Se rajoittaa koron mittaa ja kenkää ylipäänsä.
3. Pidin tänään vapaapäivän askartelemalla Mirkan ja Rva Kepposen seurassa koko päivän. Se oli ihanaa!
4. Tykkään älyttömästi kengistä ja laukuista, vaikka aina kuljen arjen kiireessä suurin piirtein samoissa kengissä vaihdellen samoja paria laukkua.
5. Ostan mielelläni laadukkaita kenkiä ja laukkuja, mutten ole erityisesti merkkien perään.
6. Olen allerginen koiralle ja muutamille heinille. Allergiani kehittyivät vasta aikuisiällä.
7. Unelmakotini on isossa omakotitalossa, jonka isolla pihalla olisi vanhoja omenapuita, ja joka sijaitsisi silti selkeästi taajamassa ihmisten ja palvelujen lähellä. Sitä sitten sisustaisin pikkuhiljaa maailman tappiin asti. Talossa olisi muun muassa askarteluhuone sekä hiljentymishuone!
8. Olen näppärä tyttö ostamaan netistä ja muualtakin kaikenlaista tuiki tarpeellista. Rahaa kuluu, mutta kyllä sitä aina säästössäkin on.

Tunnustus pitäisi jakaa kahdeksalle blogille, mutta koska osaan lempiblogeistani samainen tunnustus jo meni, ja hyviä blogeja on niin paljon, en osaa valita. Mielestäni kaikissa seuraamissani blogeissa on jotain sellaista "substanssia", että ansaitsisi tämän tunnustuksen. Annan siis tunnustuksen kaikille seuraamilleni blogeille!

Vihdoin tunnustuksia tunnustukselle!

Ihana Eloise  Eloisen eteisessä -blogista ja Kätevä Ystäväni Haltiakummi Haltiakummi-blogista antoivat minulle tämän mahtavan tunnustuksen jo helmikuussa, mutta tätä ennen en ollut ehtinyt pysähtyä miettimään kysymyksiin vastauksia. Vihdoin tuli hetki, jolloin oli hyvä keskittyä näin mukavaan asiaan. Eloisella on blogi, joka päivittyy verkkaisesti, mutta sitäkin punnitumpien ajatusten ja ihanien kuvien kera. Haltiakummi kirjoittaa elämänsä iloista hersyvän hauskalla tyylillä, ja esittelee myös tuotoksiaan mm. korttiaskartelun ja korujen teon saralla. Näitä blogeja seuraan nautinnolla!

*Edit* Koska kahlaan vasta nyt pikkuhiljaa helmikuun blogijuttuja, huomasin toisen huipun Kätsyn eli Rva Kepposen tunnustuksen Pikku Kepponen -blogista vasta nyt!!! Kiitos murunen! Rva Kepponen kirjoittaa ja valokuvaa ahkerasti askartelemiensa korttiensa ja taidokkaiden ompelustensa lisäksi aivan älyttömän sööttejä poikiaan, joiden ansiosta perheessä on vauhtia ja paaaaljon sattumuksia sekä positiivista poikaenergiaa.

Tuttuun tapaan tunnustuksen saajan tulee hiukan avautua kanssaihmisille, lukijoille ja muille bloggaajille vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

Milloin aloitit blogisi?

Innostuin bloggaamisesta vuoden 2009 marraskuussa, kun kaipailin kotiäitinä ikiomaa väylää ulkomaailmaan, vaikka kökötin kotona lasten kanssa. Blogini on siis noin 1 v 4 kk vanha!

Mistä kirjoitat blogissasi ja mitä kaikkea se käsittelee?

Alunperin halusin blogista kotiäidin varaventtiilin, mitä se olikin, ja samalla siitä tuli paikka esitellä koruharrastukseni hedelmiä. Sittemmin siitä tuli kanava myös uudelleen leimahtaneen kortti-innostukseni tuloksille. Välillä laitan kuvia leipomuksistani, tai nettikauppalöydöistäni, mutta enimmäkseen minulta tulee blogiini tekstiä kuvien ollessa vähemmistönä. Kirjoitan myös minulle tärkeistä ihmisistä tai tapahtumista.

Edelleen blogini on keino purkaa asioita, iloisia, surullisia ja siltä väliltä, nykyään työssäkäyvän äidin vinkkelistä. Harmi vain, ettei vuorokaudessa ole enempää tunteja! Blogini jää usein lapsipuolen asemaan, koska nuo oikeat lapset tarvitsevat äitiä kuitenkin enemmän kuin minä blogia.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Tähän kysymykseen kukaan ei koskaan vastaa, että oma blogi on vain niin vietävän hyvä ja mukaansatempaava, etteivät muut pärjää vertailussa lainkaan! No, en minäkään. Tosiasia on, että blogini on aivan yhtä erityinen kuin minä itse. Ja minä olen aivan yhtä erityinen kuin kaikki muut blogikollegat, koska jokainen on oma yksilönsä, ja juuri sen vuoksi erityinen.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Oma blogi oli loistoidea, joka auttoi jaksamaan tuota hiukkasen pieneen piiriin keskittynyttä, joskin ihanaa elämänvaihetta pikkuisten kanssa kotona. Oli upeaa saada vastakaikua muilta samassa tai täysin eri elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä, joista osasta tuli sittemmin ystäviä, joita näen myös kasvokkain!

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Ehkä nykyisen kirjoitustiheyden. : ) Mutta koska se on enemmän kiinni elämänvaiheesta kuin halusta, en siitä huolta kanna, enkä stressiä ota. Kirjoitan aina, kun pystyn, välillä asiasta, toisinaan asian vierestä!

Tämä tunnustus pitäisi jakaa viidelle muulle blogille, mutta viime aikoina tunnustuksia on jonkin verran täällä pyörinyt, enkä ole ehtinyt käytännössä yhtään vierailla muiden blogeissa, en vanhoissa tutuissa, enkä uusissa, joten taidan jättää tunnustusten jaon seuraavaan kertaan. Mielestäni kaikki seuraamani blogit ansaitsevat tällaisen upean bloggaajan tunnustuksen, sillä jokaisessa niistä on jotain erityistä!

Beautiful Blogger Award

Sain tuossa taannoin, jo hetki sitten, ihanaiselta Tiitulta Elämää kriisiperheessä -blogista tunnustuksen. Vaikka olin sen jo kerran saanut, yhtä kivalta tuntui se saada. Kiitos Tiitu!

Tiitulla on hyvin mielenkiintoinen ja viihdyttävä blogi; tirkistysikkuna vakavien asioiden äärelle reipashenkisen arjen huumorin ja sattumusten höystämänä ihanan suorapuheisesti. Sitä lukee enemmän kuin mielellään.

Onneksi tuosta edellisestä seitsemän paljastuksen listastani ei ole kovin kauaa aikaa, sillä nyt on kuulkaa sellainen päänuppitilanne, ettei juttua tule. Viime yönä sain nukuttua jopa reilun kolme tuntia, noin tunnin pätkissä, kun Isosisko yski sisuksiaan ulos. Sitten vain reippaana tyttönä töihin, kun mies jäi kultapullan kanssa kotiin. Tässä vaiheessa iltaa alkaa jo olla vähän sumuinen olo. Onneksi huomenna se olen minä, joka jää tyttösen kanssa kotiin. Tarpeeseen tulevaa lepoa!

No, eihän tuo unitilanne jatkuvasti ole noin huono, mutta nyt tuntuu olevan sellaista kiirettä ja muuta ajateltavaa, että syvällisemmät blogitarinat saavat odottaa hedelmällisempää aikaa. Anteeksi vain!

Yhtä kaikki, olen tunnustuksesta hyvin otettu. : D Ylipäänsä olen edelleen melko ihmeissäni, että juttujani lukee joku, vieläpä niin moni, jotka joko tuntuvat tosi tutuilta, tai ovat jo sellaisiksi tulleet reilun vuoden seikkailtuani tässä blogimaailmassa. Monia blogeja seuraan, harvoja ehdin kommentoimaan, enkä osaa valita mitkä kaikki blogit tässä nostaisin esille, koska hyviä blogeja on niin monia!

Siispä kohotan tunnustusmaljan kaikille seuraamilleni blogeille: kiitos, että tuotte elämääni lisää syvyyttä, hauskuutta, arjen kuvauksia, suuria tunteita, mahtavan kauniita kuvia, hyviä vinkkejä, sisarhenkeä ja kaikkea sitä, mitä saan kanssanne jakaa niin yksinkertaisella tavalla kuin blogien lukeminen ja kirjoittaminen on. Kaunista!

Ensimmäinen blogitunnustukseni

Tänä aamuna minua odotti mukava yllätys: Heli Kotoisaa arkea -blogista oli antanut minulle blogitunnustuksen! Päivä olikin mitä sopivin iloisille yllätyksille, koska vietimme sairaspäivää tyttöjen kanssa kotona, emmekä siis päässeet päiväkotiin harjoittelemaan. En ole näihin tunnustuksiin vielä juuri tutustunut, mutta olipas hienoa saada sellainen. Suurkiitos, Heli!

Ilmeisesti tunnustuksen saaneen pitää kertoa blogissaan seitsemän uutta asiaa itsestään, ja jakaa tunnustus vuorostaan seitsemään uuteen blogiin. Hassua oli, että Helin kertomista omista seitsemästä "paljastuksestaan" kuusi ensimmäistä osuivat minunkin ajatuksiini todella hyvin. Paitsi, että olen mielestäni hyvä ajamaan autoa eteenpäin, mutta parkkeeraaminen ja peruuttaminen eivät kuulu vahvuuksiini. Ja se seitsemäskin paljastus sopii hiukan lievennettynä minuun: liikutun kyllä edelleen melko helposti, vaikka nuorempana tippa tuli linssiin hyvin helposti (nimim. Kyynelsilmin Kauniita ja rohkeita katsellessa).

Asioita, joita en muistaakseni ole tässä blogissa vielä itsestäni kertonut, pitää ihan miettiä. Tässäpä teille:

1. Vanhempani saivat minut nuorina. Olin erittäin hyvässä hoidossa ensimmäisten kahden ikävuoteni aikana, kun äitini käydessä kauppaopistoa mummoni hoiti minua. Silloin minulla riitti hoitajia muutenkin, koska äiti asui vielä kotonaan nuorempien sisartensa kanssa, ja isäni kotonaan pikkuveljensä kanssa käyden lukiota loppuun. Nyt onkin erityisen mukavaa, kun vanhempani ovat nuoria ja hyvinvoivia isovanhempia!

2. Sisarestani olisi tullut nimeltään Isomies, mikäli minä olisin saanut päättää. Olin kuusivuotias tullessani isosiskoksi. Kun vanhempamme miettivät, että mikä vauvalle nimeksi, keksin aina innostuneesti, että "Nyt mä tiedän, mikä laitetaan vauvalle nimeksi!" "No, mikä?!?!" "Isomieeees!!!". Ja sitten taas, että "No, nyt mä tiedän ihan oikeasti, että mikä vauvalle nimeksi!" "No, mikä, mikä?!?!" "Isomieees!!!". Mahdoin olla ärsyttävä. ; D

3. Suurin aukko kotimaantuntemuksessani on Lappi; en ole koskaan käynyt siellä.  En oikein tiedä, miten en ole koskaan tullut käyneeksi Haaparantaa pohjoisempana. Tai olen minä Rukalla käynyt kerran laskettelureissulla, mutta jotenkin en laskenut sitä Lapiksi, kun väkeä oli kuin pipoa. Sen pitää olla erämaata ja yksinäisiä tuntureita, että on minun mittapuussani Lappia. Ehkä jossain käsivarren tienoilla. ; )

4. Olen siitä kumma, että luen erittäin mielelläni lehtiä, vaikkapa muoti-, terveys- ja liikunta-aiheisia sekä sisustuslehtiä, koru- ja askartelulehtiä ja jopa puutarhalehtiä, mutta huomattavasti vähemmän teen mitään konkreettista niiden inspiroimana. Jos tekisin samaa vauhtia koruja ja kortteja, mylläisin puutarhaa, sisustaisin kotia, urheilisin ja söisin fiksummin kuin mitä luen lehtiä, koruja ja kortteja syntyisi vaikka markkinolla myytäväksi, minulla olisi englantilainen puutarha ja koti kuin suoraan Toivekoti ja Puutarha -lehdestä, olisin terveyden perikuva ja pukeutuisin klassisen tyylikkäästi muodikkain säväyksin.

5. Sisälläni asuu pieni nörtti. Tykkään tietokonepeleistä - Tetris on yksi all-time-favorite, Civilization ja Sims kivoja myös. Olen myös tehnyt monisivuisen Excel-tiedoston koruharrastukselleni. Se sisältää mm. tarvikelistaukset kappalehintoineen ja jokaisen korun tiedot: nimi, pituus, korunosat, valmistuskustannukset, mahdollinen myyntihinta... Käytössä on myös matkoille lähtiessä Excel-tiedosto, joka sisältää perusmatkatarvikkeet jokaiselle perheenjäsenelle, ja jota täydennetään joka reissulle erikseen. Sitten se tulostetaan paperille ja aletaan kerätä kamppeita kasaan!

6. Olen aina inhonnut vauva-aiheisia nettikeskustelupalstoja. Olen käynyt ehkä kerran tai kaksi katsomassa, mistä muut äidit ja isät puhuvat netissä, enkä ole välittänyt käydä enempää. Se ei ole minun juttuni. Viihdyn kyllä koru- ja korttiaiheisissa yhteisöissä, mutten ehdi, enkä jaksa olla kovinkaan aktiivinen niissä.

7. Tapasin mieheni aiemmassa työpaikassamme. Olin vakaasti päättänyt uuteen työpaikkaan mennessäni, että omasta kuormasta en syö, huomatakseni, että ahmin aivan kunnolla sieltä aviomiehen. Työpaikka sittemmin vaihtui meillä molemmilla, kumppani ei.

Sitten tunnustuksenjakoon. Vaikea tehtävä, mutta onhan se tehtävä! Haluan antaa Beautiful Blogger Awardin seuraaville blogi- ja muille ystävilleni:

Mirka - Uuden kuun aikaan
Rouva Kepponen - Pikku kepponen
Haltiakummi
Lehtokotilo
Laura - Galleria Papillon
Anna - annan aarteet
Eloise - Eloisen eteisessä