maanantai 10. tammikuuta 2022

Niin helppoa on muutos

Otsikkohan on tietenkin sarkasmia ja lainausmerkkejä täynnä. Kerron teille tarinan. Eilen illalla kertasin Muutos-valmennuksen aiempia viikkoja, joita en ole suorittanut kokonaan, koska ohjelma oli monta kuukautta tauolla ja alkoi uudestaan tänään viidennestä viikosta.

Tosi hyvää asiaa siellä taas tuli muistuteltua mieleen, kuten se ensimmäinen perusasia, että syö rauhassa. Kuulemma ihmiset, jotka syövät hitaasti, harvemmin kärsivät ylipainosta. Varmasti totta; olen supernopea syömään, etenkin etäpäivän lounaalla kotona.

Ohjeistus oli, että pure ainakin 30 kertaa jokaista suupalaa (tai sopivasti, ei se 30 ainoa autuaaksi tekevä määrä ole), laske välillä aterimet lautaselle, älä lue mitään tai katsele kännystä/telkasta samaan aikaan mitään, hengittele rauhallisesti välillä ja keskity jokaisen suupalan makuun jne. Sisäistin näistä kaikki, ainakin noin niin kuin sisälukutaitomielessä. Ihan selvä juttu.

Toinen erinomainen vinkki oli, että syö vatsasi vain 80%:sti täyteen ja kaikenlaisia ohjeita tuntemusten seuraamiseen ja vatsan tilanteen tunnistamiseen. Jep, tiivisti kärryillä olin.

Siellä kerrottiin myös, että jos tapaa illalla mussuttaa valtavasti ruokaa tai herkkuja, tapahtuma ikään kuin pedataan valmiiksi jo paljon aiemmin ja tuo ahtaminen on vain pidemmän prosessin viimeinen lenkki.

Minulla on tähän esimerkki, oikein hyvä sellainen, tältä päivältä.

Aloitin työt vähän ennen klo 9. Söin rauhassa ihan hyvän aamupalan - tuorepuuroa ja pähkinöitä, join cappuccinon aamupäivällä. Vettä join pitkin päivää ihan kivasti. Lounaaksi oli mies tehnyt jauhelihapastaa, joka odotti lämpimänä liedellä - ja siitä nopeasti lautasellinen peliin, vähän parmesania päälle ja kourallinen pikkutomaatteja oheen. Sekin meni ihan jees, mutta vähän nopeammin kuin olisi hyvä, eipä tullut paljon pureskeltua ja taukoiltua, mutta piti jatkaa töitä.

Iltapäivälle olin joutunut ottamaan kollegani puolesta ad hoc -haastattelun, mikä ei ollut niin kiva juttu, koska se sotki aikatauluni, taukoni ja vaati valmistautumista ja yhtä synkkauspalaveria toisen haastattelijan kanssa plus lisäsi intensiteettiä päivääni reilusti. Jossain vaiheessa iltapäivää valmistautuessani join kupposen matchalattea - nopea vedenkeitto ja annospussi sekaan, voilà!

Mutta sitten alkoi mennä enemmän pieleen. Joulusta oli jäänyt pari piparia ja paperipäällysteisiä konvehteja, joita nappasin kourallisen siihen matchalaten kylkeen, kun aloin käydä haastateltavan CV:tä ja muita tietoja läpi. Samaan aikaan sadattelin, että oli tuhat ja viis muuta hommaa, joita olin ajatellut tähän haastatteluhommaan käytettävällä ajalla tehdä. Ja mussutin ainakin kymmenen konvehtia. Ja ne piparit

Kuvituskuva - meillä oli pipareita, ei joulutorttuja

Ookoo, eipä siinä mitään. Vaihdettiin miehen kanssa "toimistoja" ja minä päädyin työhuoneeseen ison vesilasin kanssa. Ja siellä istuin sitten loppuiltapäivän sekä haastattelussa, sitä seuraavassa toisessa palaverissa, joka päättyi n. 17.25 ja vielä yksi palaveri haastattelukaverini kanssa, jotta saimme purettua ajatuksemme haastattelusta. Päädyimme tehokkaina tyttöinä käymään läpi jokusen muunkin jutun, koska meillä tulee harvemmin juteltua livenä (siis etänä). Tämä keskustelu päättyi noin 19.15.

Tässä vaiheessa muu perhe oli jo syönyt. Ruoka oli lämpimänä liedellä - nam, terveellisempää (joskin aivan normirasvaista) versiota pyttipannusta, perunaa, sipulia, broccolia, tomaattia, fetaa ynnä muuta, ja paistettu kananmuna sekä pienet salaatinjämät. Kiljuva nälkä!

Ja arvatkaapa miten kävi niiden loistavien vinkkien kanssa, joita olin pyhästi päättänyt toteuttaa: hitaasti syöminen ja syö vatsasi vain 80% täyteen? Unohtuivat lennossa, kun ahmin tosi herkkua pyttipannua ison lautasellisen, otin vielä lisääkin ja pysähdyin vasta, kun lautanen oli tyhjä.

Siinä vaiheessa sitten muistin, että ai niin, tulikohan purtua suupaloja edes kymmentä kertaa, ja tahti oli aika kova, kun oli niin nälkä. Ja miltäs se ruoka oikeastaan maistuikaan - vaikea sanoa, kun se katosi lautaselta niin nopeasti. Ja apua, nyt on massu ihan täynnä. Jollei olisi löysät kotihousut, pitäisi avata nappi.

Että näin hienosti tätä ohjelmaa jo toteutan, yhtenä päivänä jopa melkein lounaaseen asti.

Tässähän oli toki monta mokaa:

  • se, että ylipäänsä oli niitä konvehteja ja pipareita;
  • se, että reagoin tuohon iltapäivän ohjelman vaihtumisen tuomaan hienoiseen ärtymykseen niitä konvehteja ja pipareita ahmimalla;
  • se, etten saanut järkättyä iltapäivälle kunnon taukoa ja järkevää välipalaa rauhallisesti nautittuna;
  • se, että päivä oli niin intensiivinen, että se vaati enemmän palautumista, kulutti energiaa ja siten tuli suurempi nälkä;
  • se, että päivä oli liian pitkä ilman taukoja, ja siksi ateriavälikin sujahti aivan liian pitkäksi iltapäivän karkkimätöstä päivälliseen.
Että kyllä tuo päivällisen ahtaminen nopeasti niin, että napa naukui todellakin oli tapahtumaketjun viimeinen lenkki, jolle oli "telat tehty" jo päivällä.

No, mummo lumessa ja sitä rataa. Harjoitukset jatkuvat.
Kuvituskuva - meillä ei ollut myöskään muffineja vaan niitä Fazerin konvehteja.

sunnuntai 9. tammikuuta 2022

Uusi vuosi - mikä muuttuu, vai muuttuuko mikään?

Lähestyn viittäkymppiä uhkaavasti. Vuodet ovat vierineet hurjaa vauhtia ja olen yrittänyt muutosta moneen kertaan. Olen saanut tehtyäkin muutoksia, suurimpana ehkä alanvaihto kahdeksan vuotta sitten. Mutta sitä en ole saanut muutettua, että syön kulutukseeni nähden liikaa ja liikun liian vähän. Yrityksistä huolimatta. Ja nyt alkaa olla se kohta, jossa määritellään, millaisen vanhuuden tulen elämään. Eli tarttis tehrä jotain.

Aikuisiällä olen kokeillut jos jonkinmoista kikkaa, keinoa ja metodia. Pari kertaa olin ihan itsenäisesti vuoden kerrallaan karkitta, Jossain kohdassa kokeilin "semikarppausta", koska en nähnyt täysipainoisen karppauksen sopivan itselleni, ja sekin muistaakseni meni ihan hyvin. Mutta jäi pois jostain syystä.

Vuonna 2018 kokeilin Maikki Marjaniemen Jenkkakahvoista tiimalasiksi -ohjelmaa, jossa oli paljon tärkeitä elementtejä. Siinä myös oli tietoa ja materiaalia syistä ylenmääräisen tai tunnesyömisen, tai ylipäänsä tunteiden kontrolloimisesta syömisen/syömättömyyden avulla. Sinänsä täysin oikeaa asiaa. Silti en sitä jaksanut "vetää loppuun", tai että siitä olisi jäänyt erityisen hyviä tapoja itselleni. Silloin aika ei ollut oikea, sillä perheessä oli raskas aika ja huolta lapsesta. Ei ollut kaistaa, eikä voimavaroja omille asioille riittävästi.

Vuoden 2020 kesällä aloitin 8 viikkoa -ohjelman, jossa siinäkin oli monia hyviä ja oleellisia juttuja. Vedin sen läpi, mutta kyseinen ohjelma ei ollut itselle se pysyvä juju. Paino kyllä putosi kiitettävästi tuossa ajassa, kuten siinä oli tarkoituskin, kun tiettyjä hiilihydraatteja rajoitettiin, lisättiin proteiinia ja rasvaa ravinnossa. Eli ohjelma oli sellainen vauhtistartti rasvanpoltolle ja sitten vain oli tarkoistus jatkaa sen ylläpitämistä. Mutta ruokarajoitukset, ruoan valmistaminen ja kaikenlaiset kummalliset reseptit olivat liian työläitä. En voinut syödä kokonaan samaa ruokaa muun perheen kanssa, mutta olisi vain pitänyt tehdä omia sörsseleitä ja pistää perhe syömään niitä myös. Sinänsä ihan hyviä ruokia ne olivat, mutta lapsilla ei kyllä mikään kukkakaalisose, josta itse pidän, korvaa perunamuussia. Ja koska inhoan ruoanlaittoa, ja mieheni on perheen pääkokki, sanomattakin selvää on, ettei tällainen systeemi ollut kovin kestävä.

Näissä molemmissa yllämainituissa ohjelmissa oli saatavilla myös Facebook-ryhmät, joissa sai tietoa ja vertaistukea, jos niin halusi. Itse en oikein niistä hyötynyt, en jotenkin koe itselleni hedelmälliseksi avautua jollekin satoja ihmisiä täydelle ryhmälle yhtään mistään, vaikka olisivatkin samassa veneessä. Kokeilin kyllä sitäkin ihan avoimin mielin, mutta se ei tuntunut omalta. Ennemmin päädyin tsemppaamaan muita. Sitä teen työssäni jo niin paljon, että pitää välillä saada tsemppiä itse.

Viime kesänä tartuin Muutos-valmennukseen ja pokkana sitouduin heti 12 kuukauden ajaksi. Siinä aikajänne on järkevä, periaatteet sellaisia, jotka itsekin allekirjoitan, kuten "tehdään pieniä muutoksia kerrallaan eri osa-alueilla, aloitetaan yhdestä, tehdään siitä tapa ja rutiini, sitten vasta seuraava tapa käsittelyyn". Aloitin ohjelman kesälomalla, jolloin oli aikaa itselle. Ehdin muutaman viikon ohjelmaa toteuttaa, kun tuli vastaan sappirakonpoistoleikkaus, joten ohjelma vaan tauolle. No, syksy oli aika haastava työn ja jaksamisen puolesta, joten otin valmennuksesta taukoa koko loppuvuoden. Ja nyt ohjelma alkaa jälleen huomenna viidennen viikon materiaaleilla.

Tänään olen käynyt läpi muistiinpanojani ja ajatuksiani sekä tästä Muutos-valmennuksesta sekä noista aiemmista, sillä vastaavanlaisia pohdintoja olen elämän varrella aiemminkin tehnyt. Nyt on kirkastunut se, että se oma MIKSI-kysymykseni vaatii syvällisempää pohdintaa. Päämotiivini elämänmuutokseen ei kanna tarpeeksi pitkälle näköjään, kun aina jää kaikki kesken alun innostuksen jälkeen. Myös voimavarani ovat kerta kerran jälkeen olleet liian vähäiset. Omat voimavarani tai kotoa tai muualta saatu tuki. Mutta suurimpana ehkä mietityttää tuo syy, miksi haluan jotakin muuttaa. Mitä haluan tilalle ja sitä rataa.

On mietittävä vastauksia MIKSI-kysymykseen erottaen ulkoa tulevat odotukset, paineet, toiveet ja sisäiset, omat uskomukset, oletukset, tarpeet vastata ulkoisiin vaatimuksiin. Mikä on minulle oikeasti tärkeää? Millaista elmää haluan elää?

Kumma kyllä, en ole saanut edes sappirakon poiston jälkeen mitään kirkastavaa ajatusta, että terveys on kaikkein tärkeintä. Tiedän toki koulutettuna ja järkevänä ihmisenä, että jos ei ole terveyttä, ei ole mitään muutakaan, kuten tiedän, että jos ei ole hyvää unta, ei pian ole paljoa muutakaan. Mutta se ei tunnu riittävän motivaatioksi. Siinä sitä silti istua nökötän illat sohvalla puputtaen jotain makeaa, enkä pistä kovin usein nenääni uloskaan, kun ei enää tarvitse edes töihin lähteä kotiseinien sisältä.

Ja huomaan olevani jollain tasolla tyytymätön, vaikka perusonnellinen tyyppi olenkin. Onneksi kotona muuten on jo parempi tilanne, lapsen kohdalla huoleni on hälvennyt ja muutenkin meillä on helpompaa kaikin puolin. Työtäni rakastan ja saan siinä flow-kokemuksia. Koen tekeväni ennen kaikkea merkityksellistä työtä ja koen voivani vaikuttaa asioihin. Eli sillä puolella asiat ovat olleet hyvällä tolalla jo reilun vuoden. Tosin, työni vaatii paljon palautumisaikaa, jota en ole pystynyt itselleni tarjoamaan riittävästi. Parisuhteessa on sellainen nääh-kausi menossa, emmekä ole jaksaneet siihen panostaa niin kauan, kun on voimat ja energia mennyt arjen ylläpitämiseen lapsen vaikeassa elämänvaiheessa. Se on säteillyt monta vuotta koko perheeseen, ja silloin parisuhde meni ikäänkuin telakalle, ihan sovitustikin.

Ja vaikka parisuhteessa menee niin tai näin, koen, että minun pitäisi löytää itseni ja sen, mitä itse tarvitsen, jotta voin miettiä, mitä parisuhteessa tarvitsen. Eli joka tapauksessa savotta alkaa omasta itsestä.

Kirjoitin tänään muutaman kysymyksen itselleni vuotta 2022 varten:

  1. Kuka olen tänään?
  2. Mitä tarvitsen voidakseni hyvin?
  3. Mikä on minulle oikeasti tärkeää?

lauantai 8. tammikuuta 2022

Voinko edelleen kutsua itseäni lukutoukaksi - Vuonna 2021 lukemani kirjat

Jälleen on aika kirjata tänne tuolta Lukutoukan helmiä ja sikoja -sivultani vuoden 2021 luetut kirjat. Olen oikein miettinyt, että onko edes oikein nimittää itseään lukutoukaksi enää, jos kirjamäärät pyörivät tällaissa 15 kirjan molemmin puolin per vuosi. Hädin tuskin kirja per kuukausi. Vuoden 2021 saldo on vain 13 kirjaa!

Oma identitettini viisivuotiaasta lähtien on rakentunut kirjojen lukemisen ja suorastaan ahmimisen mukaan, että olen aina ollut lukutoukka. Paitsi, kun itse sain lapsia. Monta vuotta meni vain lehtiä silmäillessä, sillä en pystynyt keskittymään kirjoihin niissä olosuhteissa. Lehteä voi lukea kolme sivua ja jättää kesken, mutta kirjaan haluan keskittyä, uppoutua, päästä kokemaan flow:n, eikä se onnistu, jos saa lukea vartin kerrallaan. Olen näet sillä tavalla vaativa lukija.

Tilanne parani tuossa jossain vaiheessa, kun lapset kasvoivat ja oma aika lisääntyi. Nythän se ei ole enää mahdollisuuksista kiinni, tytöt ovat 16 v. ja nuorempi melkein 14-vuotias. Jostain syystä lukeminen ei ole silti lisääntynyt samaa tahtia. Edelleen rakastan kirjoja, kerään niitä itselleni ja hypistelenkin niitä, mutten tartu niihin lainkaan samaan tapaan kuin nuorempana. Mutta silloin, jos kohdalle osuu kirja, joka vie mukanaan, silloin kyllä luen ja ahmin sitä entiseen tapaan. Niin ei vain käy enää niin usein.

Mitä ihmettä on tapahtunut? Onko kirjallinen valikoimani niin paljon huonompi? Vai onko some ja muut kännyn kautta saatavat virikkeet vieneet lukuintoni? Somessa, lähinnä Instassa ja FB:ssä vietän aikaani jonkin verran; Instassa eniten. Kännyn kautta luen uutisia sekä Hesarista että Ilta-Sanomista ja Iltalehdestä. Joskus käyn youtube:ssa katsomassa seuraamieni tahojen videon tai pari. Työn puolesta LinkedInissä myös, mutta sitä yritän tehdä myös työajalla. Someen on helppo jäädä jumiin; sen olen kyllä huomannut.

Toisaalta, koska palautumiseni työpäivän jälkeen ei ole ollut riittävää, en ole jaksanut tehdä oikein muuta kuin joko katsoa jotakin Netflixistä tms. tai selata kännyä, jolloin vaikkapa Instaan uppoutuminen on sellaista höttöhommaa, mikä ei vaadi minulta kauheasti vuorovaikutusta, eikä intensiivisyyttä, mitä työni puolestaan on hyvinkin usein. Että on sille someilullekin sijansa. Kunhan se ei vie liikaa pois tärkeämmiltä asioilta.

Ehkäpä tavoitteeni uudelle vuodelle 2022 voisi olla kännytoiminnan vähentäminen - kun se on "somen silmäilyä", eikä esimerkiksi sukulaisten tai ystävien kanssa vuorovaikutusta, jotta jäisi sijaa vaikkapa lukemiselle.

Anyway, tässä listani vuoden 2021 aikana lukemistani kirjoista, sekä vertailun vuoksi vuoden 2020 luetut kirjani -lista (16 kirjaa) ihan lopussa.

Vuonna 2021 lukemani kirjat:

  • Kierre - Patricia Cornwell. Jatkoa viime joulun Kvantti-kirjalle Cornwellin uuden sankarittaren mukana. Vauhdikasta menoa ja kirjan lopussa päädyttiin jopa avaruuteen. Teknologiat ja akronyymit välillä hengästyttävät, mutta jos siitä pääsee yli, voi nauttia menosta. Ihan en ole niin koukussa kuin Scarpettaan aikanaan, mutta Calli Chasen tarina jatkunee seuraavassa kirjassa, jonka olen taipuvainen lukemaan, sillä tarina jäi kesken vielä tässä.
  • Mansikkavaras - Joanne Harris. Ihanan suklaapuodin henkilöiden tarina jatkuu, tällä kertaa suklaakaupan pitäjän Viannen nuoremman tyttären Rosetten näkökulmasta ja vähän muidenkin.
  • Kaikki rahasta - Julia Thurén. Toivomani joululahjakirja muistaakseni vuodelta 2019, jonka luin heti joululomalla melkein kokonaan, mutta lopusta jäi osa odottamaan parempia aikoja. Silmäilin vihdoin loppuun.
  • Pikkusintti - Lisa Brennan-Jobs. Applen perustajan Steve Jobsin aviottoman tyttären tarina älykkään, mutta jokseenkin tunnevammaisen isänsä varjossa. Koskettava tarina.
  • Enkelit - Marian Keyes. Varsin lämminhenkinen ja viihdyttävä kirja sympaattisesta Maggiesta, joka lähtee parisuhteen kariuduttua Briteistä ystävänsä luokse Hollywoodiin.
  • Kuvanveistäjä - Minette Walters. Kierrätyskeskuksesta tarttui mukaani tämä kirja kesälukemiseksi. Erittäin mukaansa tempaava juoni ja vaikka loppu oli "onnellinen", se jätti kuitenkin pienen epäilyksen, että mitä jos... Varsin viihdyttävä dekkari.
  • Mefiston kosketus - Max Seeck. Ensimmäinen kirja tältä kirjailijalta. Hengästyttävän monipolvinen trilleri, jota ei voinut laskea kädestään. Erinomaista kesälukemista!
  • Tulenarkoja asioita - Celeste Ng. Mielenkiintoinen ja viihdyttävä tarina siitä, mitä seuraa, kun sääntöjä noudattava hyvin toimeentuleva äiti sekaantuu liiallisesti boheemin ja lämpimän yksinhuoltajaäidin asioihin. Siitä kärsii kaikki.
  • Valomerkki - Anna-Leena Härkönen. Tämäkin kirja on ollut tuon edellisen päällä odottamassa Härkösinspiraatiota. Edellisen kirjan luettuani - se ei jäänyt millään tavalla mieltä vaivaamaan, mutta oli hyvää viihdettä - päätin lukaista tämänkin alta pois. Aiheena viisikymppinen masentunut kirjailija, joka haluaisi jonkun ystävänsä murhaavan itsensä, sillä elämä ei tunnu enää mielekkäältä. Tätä kirjaa luin paljon pidempään kuin tuota edellistä, vaikka kumpikin oli yhtä ohut (pidän paksuista kirjoista, muuten). Alusta kesti melko pitkään jotenkin masentava tunnelma, päähenkilön (jälleen) kyyninen ja pisteliäskin tyyli, ja koin ehkä tuon kirjailijateeman takia, että liekö kirjan Anita on joku Härkösen alter ego, angstinen ja kirjoittamiseen tympääntynyt. Sellaiset ihmiset koen raskaiksi, eikä kirja siksi edistynyt hetkeen. Luin kuitenkin loppuun, en tykkää jättää kirjoja kesken, ja tämä oli niin ohutkin... Onneksi loppu oli hyvä ja onnellinen. Pidän edelleen onnellisista lopuista.
  • Kenraaliharjoitus - Anna-Leena Härkönen. Kirja lojui pitkään hyllylläni, enkä oikeastaan halunnut tarttua siihen. Vaikka olen Häräntappoaseesta asti ollut Härkösen fani, jossain välissä tympäännyin hänen päähenkilöihinsä, joihin joissakin kirjoissa on ollut vaikeampi samaistua tietyn kyynisyyden tms. takia, sillä itse en tunne kyynisyyttä lainkaan, onneksi. Mutta tämä oli nopeasti luettava tarina pitkän parisuhteen piristämisyrityksistä ja mitä siitä seurasi. Viihdyttävä tarina ja selkeä loppu. Puoli päivää meni.
  • Uskollinen lukija - Max Seeck. Sain äidiltä lainaan tämän dekkarin ja oli kyllä koukuttava tarina. Silti siinä oli jotain epämääräistä loppuratkaisussa, jotain ehkä, joka jätetään lukijan tulkinnan varaan. Itselleni jäi tunne, että tarinan kliimaksin ja lopputekstien väliltä puuttui sivuja. Ahmin kirjan kyllä nopeasti, että ehkä vinkkejä ja vihjeitä jäi huomaamatta. Tästä voisin todeta, että dekkareissa pidän eniten siitä, että tarina ratkeaa, tavalla tai toisella. Erityyppisissä kirjoissa voi sitten olla avoimia tai vaikeasti tulkittavia loppuja, mutta dekkarissa pitää olla selkeä loppu ja langanpäät solmittuna.
  • Synninkantajat - Pauliina Rauhala. Tämän kirjan aloitin jo ennen 2020 joulua, mutta tartuin siihen harvakseltaan iltaisin. Tarina oli kiinnostava, mutta uskonnollisuudesta kontekstista johtuen välillä raskas lukea. Kuitenkin se avarsi maailmaa, millaista on ollut 70-luvulla lestadiolaisyhteisöissä jossain Pohjanmaalla - en olisi viihtynyt... Omassakin historiassani löytyy vanhoillislestadiolaisuutta isoisäni vanhempien kohdalla - he kääntyivät lestadiolaisiksi vanhemmilla päivillään, mutta isoisäni ja hänen perheensä eivät. Silti yhteiselo sujui, eikä ketään hylätty uskonyhteisön ulkopuolelle. Veri oli uskoa sakeampaa. Itselleni jäi valoisat muistot isoisovanhemmista, eikä heidän uskonsa näkynyt elämässäni muuten kuin heidän tilaamanaan Siionin kevät -lastenlehtenä (nyk. Lasten polku) ja kirjeissä ja korteissa aloituksessa "Jumalan terve".
  • Kvantti - Patricia Cornwell. Uusi sankaritar Kay Scarpetta -kirjojen jälkeen, kvanttifysiikassa ja myös poliisina kunnostautuva Calli Chase. Sain kirjan joululahjaksi siskoltani ja kyllä vain aloitin sen kesken edellisen kirjan, Synninkantajat, josta tarvitsin tauon. Tempasi mukaan ja tarina on niin kesken jatkuen seuraavassa kirjssa, että heti, kun sen saan, jatkan lukemista.
Vuonna 2020 lukemani kirjat:
  • Suon villi laulu - Delia Owens. Joululahjakirja appiukolta, jonka ahmaisin yhdessä päivässä. Tarina Kya-tytöstä ja hänen selviytymisestään oli kerrassaan vangitseva. Hienoa luonnon kuvausta myös. Suosittelen!
  • Brida - Paulo Coelho. Ihan mielenkiintoinen kirja Brida-nimisen nuoren naisen matkasta noidaksi Kuun ja Auringon perinteitä tutkien. Kiehtova tarina ja saa melkein uskomaan nykypäivän noituuteen.
  • Hopeasiivet - Camilla Läckberg. Tässä kakkososassa arvasin jo juonittelujen tyylin, mutta silti päähenkilö menee niin pitkälle, etten ole aina hänen puolellaan. Viihdyttävää toki ja rohkeaa tehdä päähenkilöstä osin paha. Minä pidän onnellisista lopuista, ja tässä oli vaikea olla iloinen päähenkilön puolesta juuri tuosta pahuuden oikeutuksesta johtuen.
  • Kultahäkki - Camilla Läckberg. Koska sain luettavaksi äidiltäni Hopeasiivet, joka on tämän kirjan jatko-osa, piti metsästää tämä ensin lukuun. Kyllähän oli vauhtia, mielenkiintoisia käänteitä ja jännä asetelma, kun en ole varma pidinkö päähenkilöstä. Tai hyväksyinkö hänen tekojaan, vaikka kuinka ymmärsin, että oli kurja menneisyys.
  • Vain yksi salaisuus - Simona Ahrnstedt. Luulin jotenkin tämän kirjan olevan enemmän dekkarimainen kuin romanttinen juttu. Siitä asetelmasta tuntui hiukan hölmöltä lukea päähenkilöistä, jotka olivat niin kuvankauniita ja upeita ja seksikkäitä, ja vähän hukassa ja vähän kinkyjä jne. Ihan viihdyttävä tarina, muttei jää mieleen pyörimään.
  • Viimeinen näytös - Mari Jungstedt. Aika uusi tuttavuus on Mari Jungstedt, ja tämä dekkari noudattelee samaa kaavaa kuin aiempi ja oli oikein sopiva kesädekkari. Loppuratkaisukin oli yllätys, joten kirja teki tehtävänsä. Plussaa sijoittuminen Gotlantiin, joka kiinnostaa matkakohteena!
  • Vain yksi salaisuus - Simona Ahrnstedt. Jotenkin ajattelin, että tässä kirjassa olisi jokin mysteeri, mutta se olikin ihmissuhderomaani, jossa oli jännittäviä juonenkäänteitä, mutta hyvin arvattava loppuratkaisu. Paljon intohimoa ja sänkypelikuvausta, hiukan liikaa omaan makuuni. Sopii ehkä enemmän romantiikannälkäisille lukijoille. Viihdyttävä se silti oli, ok kesälukemista, mutta ei jää askarruttamaan mitenkään.
  • Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista - Liane Moriarty. Olen pitänyt Moriartyn kirjoista niiden elämänmakuisten hahmojen vuoksi, eikä tämäkään pettänyt. Juuri sellaista viihdykettä, jota kesälomapäivänä kaipasin! Ensin mietin, että todellakin haluan vastaavaan hyvinvointikeskukseen lomalle, mutta kirjan edetessä tulin toisiin ajatuksiin... Miksi - sen ymmärtää, kun lukee kirjan loppuun asti. :)
  • Noita - Camilla Läckberg. Noin 700 taitavasti kudottua monitasoista tarinaa. Otin juhannuksen viihdykkeeksi ja luin, luin, luin, kunnes sain loppuun. Koukuttava ja kiinnostava.
  • Parillisia ja parittomia - Jojo Moyes. Tykkään Moyesin elämänmakuisista kirjoista, joissa ei olla täydellisiä, ja joissa tapahtuu säädetään ja mokataan ihmissuhteissa monella tapaa, ja joissa on onnellinen loppu. 
  • Toiset kasvot - Mari Jungstedt. En ollut lukenut Jungstedtia aiemmin, mutta tapahtumamiljöö Gotlannin saarella viehättää ja ihan mukavasti tarinaa vievät myös dekkarin poliisihahmot ja juoni. Viihdyin tämän parissa, vaikkei se mikään Sinuhe egyptiläinen ole, eikä tarvitsekaan olla.
  • Helmifarmi - Liza Marklund. Aivan uudenlaista Marklundia. Olen lukenut Annika Bengtzonini ja odotin ehkä jotain sen tyyppistä, mutta tämä kirja oli hyvin omanlaisensa. Tarina oli kiehtova ja jännittävä.
  • Joka tulella leikkii - Tess Gerritsen. Kiehtova tarina poikkeuksellisesta käsin sävelletystä kappaleesta, jonka tarina selviää nykyajassa elävän viulistin selvitysten myötä. Hyytävä tarina oli hyvin kirjoitettu ja lopussa oli helpotus. Pidän onnellisista lopuista.
  • Tarinan toinen puoli - Marian Keyes. Ostin tämän pokkarin matkalla hiihtolomalle, koska en löytänyt kotoa sopivaa luettavaa. Ihanan paksu kirja, yli 500 sivua, ja viihdyttävä, eli täydellinen lomakirja. Tarinassa kuljetaan kolmen eri naisen, toisiinsa liittyvien tosin, tarinoissa ja nähdään samoista asioista eri puolet. Auttaa ymmärtämään kaikkia. Viihdyin hyvin kaksi päivää tämän parissa. :)
  • Elä rohkeasti - Jojo Moyes. Ihanan Louisan tarina päättyy. Trilogian kolmas osa ja varsin koukuttava sellainen. Ensimmäinen osa "Kerro minulle jotain hyvää" oli aivan ihana ja kakkososan luin englanniksi (After you). Suomennokset ovat onnistuneet tavoittamaan kirjailijan tyylin hienosti. Tykkäsin paljon.
  • Koirapuisto - Sofi Oksanen. Joululahjakirja appiukolta oli toiveeni mukainen. Softi Oksasen kirjat ovat kiinnostavia toki myös tapahtumapaikkojensa osalta (tässä mm. Ukraina), mutta päähenkilöidensä takia, sillä he ovat aina jollakin tavalla huonoja valintoja tehneitä, eivätkä missään tapauksessa vain rakastettavia hahmoja. Toisaalta, heidän taustansa yleensä kertovat perusteluja, miksi näitä valintoja on tehty. Mielenkiintoinen tarina ja loppu jotenkin avoin, vaikka todennäköisin loppu jää mieleen pyörimään.

keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Paluu Lookfantasticin vuoden 2019 joulukalenteriin - oliko se niin upea kuin muistan?

Kirjoittaessani muistiin kokemukseni Lookfantasticin viimeisimmästä, vuoden 2021 joulukalenterista, palasin usein mielikuviini vuoden 2019 kalenterista, joka oli niin toppen, ettei kumpikaan sitä seuranneista kalentereista ole ulkoisesti eikä sisällöltään yltänyt. Halusin käydä ko. kalenterin sisällön läpi vielä kerran sillä silmällä, että mitä tuotteita lopulta tuli käytettyä ja mitä ei - siltä osin kuin muistan, jotta saisin hiukan konkretiaa muistikuvieni tueksi.

Ainakin ulkoisesti ja käsituntumalla vuoden 2019 oli laadukkaampi, ehdottomasti. Kalenteri oli paksunpaksua, kovaa kartonkia, ja näytti ylelliseltä tummansinikultaisessa asussaan. Uudet kalenterit ovat hiukan edullisempaa, pehmeämpää kartonkia ja niiden look jotenkin kiiltävämpi ja kaupallisempi.

Pahoittelen kuvien sävyä - tuolloin puhelimessani oli huonompi kamera ja vähemmän editointimahdollisuuksia, joten näyttää siltä, että kaikki kuvat ovat hyvinkin keinovalon keltaisia.
Jokaisessa 2019 kalenterin luukussa oli mukana pahvikortti, johon oli painettu tietoa tai käyttöohjetta kustakin tuotteesta ja ne ovat näistä jälkimmäisistä kalentereista puuttuneet täysin. Siitä ehkä on tullut ajatukseni, että Lookfantastic on halunnut säästää kalentereissa viime vuosina. Toki kalenterikilpailukin on ollut kovempaa, lähes jokainen kosmetiikkamerkki on tuonut jonkinlaisen kalenterinsa markkinoille, mikä selittää myös sen, että kalenterimarkkina on jaetumpi kuin aiemmin.
Laskujeni mukaan kalenterin 25 tuotteesta:

1. Otin käyttöön kokonaista 19 tuotetta. Aivan huippuiso lukumäärä, jos vertaan sitä vuoden 2020 kalenteriin, josta käyttööni päätyi vain 13 tuotetta.

2. Annoin pois yhden tuotteen suoraan, kaksi kokeiltuani niitä. Vuoden 2020 kalenterista annoin kuusi tuotetta pois.

3. Kiinnostavia tuotteita, joita en ole vielä kokeillut on kolme. Vuoden 2020 kalenterissa niitä on myöskin kolme.

4.  En ollut lainkaan kiinnostunut kahdesta tuotteesta, tai ne eivät sopineet minulle. Vuoden 2020 kalenterissa vastaavia tuotteita oli jopa seitsemän!

Tässä vielä läpileikkaus kaikista tuotteista Lookfantasticin vuoden 2019 joulukalenterista:

1. luukku: Morphe 9A Always Golden Palette

Tämä oli juuri sellainen täydellinen ensimmäisen kalenteriluukun täyttö, mikä jää mieleen ja saa positiivisen odottavalle kannalle. Tykkäsin tästä paljon ja käytin muutaman kerran. Väripaletti ei ole ollut niin käyttökelpoinen itselleni, joten annoin tämän esikoiselleni, jonka väreihin tämä sopii paremmin.

2. luukku: Perfect Hair Day (PhD) 5-in-1 Styling Treatment 30ml

Tämä matkakokoinen hiustuote oli yksi niistä turhakkeista, joita jokaisessa kalenterissa on vaihteleva määrä. Kokeilin kerran, mutta koska en stailaa hiuksiani erityisesti esim. suoristusraudalla tai kihartimella, enkä edes föönaa hiuksiani kuiviksi, vastaavat tuotteet eivät oikein säväytä. Eritoten matkakokoisina.

3. luukku: Caudalie Vinopure Clear Skin Purifying Toner 50ml

Toinen matkakokoinen tuote peräkkäin ja vieläpä kasvovesi, joita en käytä. Annoin tämän muistaakseni heti jo silloin joulun jälkeen sisarelleni. Sinänsä kasvovesi on ihan hyvä tuote matkakoossakin, jos kasvovesiä käyttää, sillä 50ml riittää kyllä hyvin useammankin päivän reissuun.

4. luukku: Luxien siveltimet #121 & #141

Siveltimet ovat aina hyvä luukunsisältö! Nämä otin itselleni käyttöön ja ovat edelleen käytössä. Hyvä luukku ja melko ylenpalttista, että siellä oli kaksi sivellintä kerralla!

5. luukku: Elemis Pro-Collagen Marine Cream 30ml

Tämä oli todella hyvä luukku! Vaikka Elemiksen varsinainen purkkikoko on 50ml, tämä 30ml purkki oli riittävän iso, että siitä oli paljon iloa. Tämä voide on yksi lemppareistani, mutten osta sitä koskaan omalla rahalla ja täydellä hinnalla. Ehdoton peukku!

Jo tässä vaiheessa voi mainita erona 2020 ja 2021 kalenterihin, että jos viiden päivän aikana on tullut kolme tosi hyvää tuotetta, joissa matkakokokaan ei ole haitannut, ei ihme, että 2019 kalenterista jäi niin hyvät vibat.

6. luukku: Illamasqua Nude Collection Liner sävyssä Raw

Jo kolmas hyvä meikkituote ja ollaan vasta kuudennessa luukussa. Tämä huultenrajauskynä on hyvä, vaikken sitä ole vielä(kään) ottanut käyttöön. Tykkään enemmän ei-teroittimella teroitettavista huulenrajauskynistä, mutta kyllähän tämä nyt kuitenkin hyvä ja täysikokoinen tuote oli, ja neutraalissa sävyssä.

7. luukku: Rituals The Ritual of Ayurveda Dry Oil 50ml

Ritualsin tuotteet ovat ihania, niin myös tämäkin kuivaöljy, jota olen käyttänyt. Ehkä on vielä tilkkanen jäljellä, koska matkakokoisena olen kuljettanut sitä meikkipussissa reissuilla mukana.

8. luukku: Philip Kingsley Elasticizer 40ml

Tässä sinänsä hyvän merkin turhaketuote matkakoossa. Minulla on vieläkin tämä tuubi kylppärissä ja olen käyttänyt ehkä kerran. Näistä ei ole juuri iloa, jos tuotteesta riittää parin kolmeen käsittelyyn. En ole muotoilutuotteiden fani, ainakaan kalenterimielessä, elleivät ne ole sampoota tai hoitoainetta, joita tulee käytettyä usein.

9. luukku: OSKIA Renaissance Cleansing Gel 35ml

Muistan, että parin matkakokoisen tuotteen jälkeen (joista toinen vieläpä hiustuote), olin pettynyt saadessani tämän matkakokoisen puhdistusgeelin. Mutta tuote on itse asiassa ihana. Olen käyttänyt sitä oikeasti vasta muutaman kerran, viimeksi kuluneella viikolla, ja tykkään kyllä. Näitä puhdistusaineita vain on ollut niin paljon erilaisia, etten ole aiemmin tullut tuota kokeilleeksi. Mutta tyytyväinen olen siihen.

10. luukku: First Aid Beauty Facial Radiance Pads 20 kpl

Nämä jonkinlaiset kasvovesilaput eivät ensin innostaneet, koska kuten aiemmin jo olen maininnut, en käytä kasvovesiä, mutta kun otin mökille mukaan, totesin, että niillä on kyllä kätevä pyyhkiä naama saunottelun lopuksi. Eli käyttökelpoisia nämäkin!

11. luukku: Avant Skincare Moisture Surge Overnight Treatment 50ml

Ja tässä Avant-rakkauteni lähde, ensimmäinen Avantin tuote, jota pääsin kokeilemaan. Huomatkaa, täysikokoinen tuote, joka on aika kallis. Ihana tuoksu, ihana voide, ei vain sovi normihintaisena ostettavakseni...
Välikommenttina tähän, että statistiikka puhuu puolestaan: 11 päivää ja 8 tuotetta suoraan käyttööni, hyviä täysikokoisia ja järkeviä matkakokoisia tuotteita. Tähän eivät jälkimmäiset kalenterit ole pystyneet.

12. luukku: Prai Throat & Decolletage Crème 15ml

Muistan, että tätä tuotetta ihmettelin, että tarvitaanko kaulaan ja dekolleteen alueellekin oma voiteensa. Mutta silti kokeilukoossakin tämä oli kiinnostava tuote ja käytin sen kyllä.

13. luukku: Lord & Berry Black Eye Liner

Täysikokoinen meikkituote on aina plussaa ja musta kajal klassikko. On meikkilaatikossani, vaikken olekaan käyttänyt sitä. Tykkään enemmän pyöritettävistä hylsyistä kuin terotettavista kynistä. Silti hyvä kalenterituote.

14. luukku: Mellow Cosmetics Liquid Lip Paint – Tehran

Ja jälleen hyvä meikkituote! Olen täysin unohtanut tämän huulipunan! Mutta se ei ole siksi, ettei se olisi hyvä tai kiinnostava, vaan koska minulla on aivan valtavasti huulipunia ja -värejä, eikä pariin vuoteen niitä ihmisten ilmoilla ole edes voinut käyttää juuri, ettei se nyt niin ihme ole, jos tämä on jäänyt vähemmälle käytölle. Hyvä tuote kuitenkin. 

15. luukku: Rodial Dragon’s Blood Lip Mask

Tämä oli ensikosketukseni Rodialin tuotteisiin. Yksi huulimaski, eli käytännössä matkakokoinen tuote. Maski oli ihan ookoo, eli ihan mielekäs tuote minulle. Jälleen yksi onnistuminen tässä vuoden 2019 kalenterissa!

16. luukku: Molton Brown Fiery Pink Pepper Bath and Shower Gel 100ml

Olin aina ajatellut tykkääväni Molton Brownin tuotteista ja siksi tämäkin oli onnistunut luukku minulle. Paitsi, etten pitänyt tästä nimenomaisesta tuoksusta lainkaan. Mutta 100 ml on riittävä matkakoko suihkugeelille ja vastaaville tuotteille on ollut käyttöä. Enemmän ainakin kuin niille matkakokoisille hiusten muotoilutuotteille... ;) Ja pullo oli yksinkertaisesti kaunis pitää suihkun hyllyllä, kunnes se oli käytetty.

17. luukku: Emma Hardie Moisture Boost Vit + C Cream 20ml

Tässä varsin hyvä matkakokoinen tuote: kasvovoide, jota olen kuljettanut mökkireissuilla ja yhden yön ylittävillä reissuilla. Hyvä voide!

18. luukku: Neal’s Yard Remedies Wild Rose Hand Cream 50ml

Käsivoide on aina hyvä tuote joulukalenteriin, myös matkakokoisena, koska käsivoiteelle on jatkuvasti käyttöä ja nimenomaan laukkukokoisena. Ihana ruusuntuoksuinen voide tuli käytettyä jo ajat sitten!

19. luukku: Bio Effect EGF Serum 5ml

Tämä tuote oli ensimmäinen vau-tuotteeni, kun tutkin netistä, mikä tämä on ja mitä sillä tehdään. Kun luin, että täysikokoinen 15 ml tuote maksaa noin sata euroa, olin hyvin ällistynyt. Ja iloinen, että pääsin tätä tuotetta kokeilemaan. Nyt vuoden 2021 kalenterissa tuli tämä sama tuote, mutta puolta pienemmässä pullossa. Se oli pettymys, kun aiemmin oli tullut tämä 5 ml pullo. Näin niitä odotuksia luodaan ja jos ei pystytä niitä täyttämään, jonkinlainen pettymys seuraa.
Tässä vaiheessa muisteloani olen jo aivan varma, etten muistanut perunoita, kun olen kaiholla tätä 2019 vuoden kalenteria suitsuttanut, ja miten olen ollut pettynyt 2020 ja 2021 kalentereihin. Ei mikään ihme; tästä kalenterista suurin osa tuotteista tuli käyttöön ja oli kiinnostavia, kun myöhemmät kalenterit tuottivat enemmän pettymyksiä.

20. luukku: Eyeko Lash Alert Mascara 4ml

Lähtökohtaisesti tämä matkakokoinen ripsiväri oli hyvinkin kiinnostava, että pisteet siitä Lookfantasticille. Vuonna 2021 etsin uutta ripsiväriä monivuotisen lempparini tilalle ja silloin avasin myös tämän maskaran kokeillakseni. Ja se oli suunnattoman surkea! Annoin tytölleni sen kokeiltavaksi, jos se vaikka toimisi hänellä paremmin kuin minulla, muttei tainnut toimia. Silti tämä lasketaan käyttöön tulleiden ja kiinnostavien tuotteiden joukkoon.

21. luukku: Delilah Cosmetics Eye Brow Pencil

Tämä aukiveivattava kulmakynä oli yksi parhaista kalenterin tuotteista, sillä se on käytössäni vielä tänäkin päivänä. Itse asiassa tilasin myöhemmin toisen samanlaisen, mutten ole sitä edelleenkään ottanut käyttöön, sillä tämä ensimmäinen on ollut hyvin riittoisa. Väri on juuri ihana, harmaanruskea ja sopivan tumma kulmiini. Love it!

22. luukku: Bubble T Limited Edition Bath Bomb

Koska minulla on kylpyamme, kaikki mahdolliset kylpytuotteet sopivat minulle. Tämäkin oli ihana, kolme pientä toffeentuoksuista kylpypalloa. 

23. luukku: Filorga Meso-Mask 15ml

Filorga on hyvä merkki, joskin jokin heidän voiteensa aiheutti itselleni allergisen reaktion. Silti, maskituotetta olen voinut käyttää, koska se ei jää iholle pitemmäksi aikaa. Silti maskit ovat vähän tylsiä kalenterintäytteitä, elleivät sitten ole kertakäyttöisiä peel-off -tyyppisiä tai sheet maskeja. Tätä on kerran käytetty ja taitaa vieläkin olla kylppärin kaapissa. Eli tuli kuitenkin käyttöön ja ihan hyvä tuote sen kerran, kun maskia käyttää.

24. luukku: Sleek MakeUP Highlighting Palette – Solstice

Jouluaaton luukku ei pettänyt, sillä meikkituotteet, jopa edullisemmiltakin merkeiltä, ovat aina herkullisia, etenkin erilaiset paletit. Tämä korostuspaletti oli syötävän suloinen, ja se tuli käyttöön heti: kolme puuterimaista ja yksi voidemainen korostusväri.

25. luukku: Omorovicza Queen Of Hungary Mist Limited Edition 30ml

Tämä tuote oli ensikosketukseni kyseiseen ilmeisesti unkarilaiseen merkkiin. Tykkään kasvospray-tuotteista, niin tästäkin. Itse pakkaus on niin kaunis, ruusukultainen ja tuoksu on raikas, tuo mieleeni hyvällä tavalla mummollani vuosikausia kylppärin kaapissa olleen Havin Eau de Colognen, josta teininä tuputin alkoholillista "priitä" näpynalkuihin. Ei ehkä se houkuttelevin mainospuhe, mutta minulle tuo tuoksu on ehdottomasti positiivinen - tuoksumuistojen ollessa niitä vahvimpia.

Seuraavana vuonna 2020 kalenterissa oli Omoroviczalta myös tuote, ja olin hyvin iloinen sen nähdessäni, kunnes luin sen olevan tarkoitettu todellakin enemmän näppyläiselle ongelmaiholle, eli "mie en tee sil mittään". Tämä kyseinen spray sentään sopi kaikille ihotyypeille.
Sanomattakin selvää, miksi vuoden 2019 on se "The" kalenteri minulle ja miksi olen pettynyt nyt jo kaksi vuotta peräkkäin. Tämä kalenteri oli selvästi liian upea ja kunnianhimoisesti toteutettu ollakseen pysyvä toimintatapa, mikä on sääli. Mutta jäljelläolevista tuotteista olen kyllä edelleen kiitollinen ja iloinen!

Teen vastaavan katsauksen myöhemmin tänä vuonna tuohon 2021 kalenterin tuotteisiin myös, kunhan saan ensin hiukan aikaa niitä käyttää ensin.

maanantai 3. tammikuuta 2022

Lookfantasticin kalenterin viimeiset luukut - hitti vai huti?

Tadaa, viimeiset vuoden 2021 Lookfantasticin joulukalenterin luukut on avattu ja raportti käsillä! Jäljellä siis luukut 20-25. Sekä tieto, osuiko kalenterin sisältö tänä vuonna minulle paremmin ja tilaanko uuden jouluksi 2022. Ja mikä oli lopulta kalenterin kaikkien tuotteiden arvo.

Kun joulukuussa päästään joulun välittömään läheisyyteen eli 20-alkuisiin päiviin, sitä jotenkin odottaa kalenterilta enemmän, ainakin luukuilta 23-25. Vuoden 2021 kalenterin luukku 20 toi minulle erittäin kalliin tuotteen, johon tutustuin jo 2019 kalenterissa: BIOEFFECT EGF Serum, mutta voi, pieni lasipipettipullo on jopa puolet pienempi kuin edellinen, vain 2,5ml. Toki tuote on huiman kallis, 15 millin pullosta saa maksaa 147e! Tämän pikkuruisen 2,5ml pullon hinnaksi voisi siten laskea 25e.

Jännittävää kyllä, koko kalenterin kallein tuote oli pakattu kuplamuoviin tutun silkkipaperin sijaan. Toki lasipulloa pitää suojella, mutta itse olisin vielä tyylin vuoksi kääräissyt kuplamuovin silkkiin. Mutta se olenkin minä, vähän ylitarkka ja visuaalisesti täsmällisen fani. ;) 

Käytin edellisen lasipullon loppuun nauttien ajatuksesta, että tässä sivellään nyt kultaa, tai jopa platinaa kasvoille, mitä ei "omalla rahalla" tulisi hankittua. Pullo on yksinkertaisen kaunis ja tyylikäs, ja tuo mielikuvan jollain tavalla puhtaasta tuotteesta. Silti en osaa sanoa, tuliko ihostani yhtään sen parempi kuin minkä tahansa muun seerumin kanssa, mutta ainakin tätä oli miellyttävä käyttää koostumuksen ja pakkauksen ansiosta. Tuoksu oli aidosti mieto, ehkä jopa tuoksuton, sillä lailla hyvällä tavalla.

Vaikka tuo Bioeffectin seerumi oli hyvinkin tervetullut ja mukava lisä kosmetiikkakokoelmaani, hiukan jäi kaihertamaan se tosiasia, että jos 2019 vuoden pullo oli jo hyvin pieni, ja tämä puolta pienempi, suorastaan pikkuruinen, kielii jonkinasteisesta säästämisestä - mikä hälventää tuotteen tuomaa iloa. Onko tänä vuonna kalenterissa enemmän rahastuksen makua kuin ennen?

No, onhan tässä vielä luukkuja jäljellä ja vielä viisi mahdollisuutta lunastaa potti ja tuottaa iloisia yllätyksiä!

Luukku 21 sisälsi pitkästä aikaa (tai ainakin siltä tuntui) meikkituotteen, täysikokoisen ja hyvältä merkiltä: Diego Dalla Palma Khol Eye Liner -silmänrajauskynä. Hintaa tuotteella on 16,50e.
Tämä oli hyvä tuote itselleni, sillä pidän enemmän näistä rajauskynistä, joita ei tarvitse teroittaa. Sinänsä mustaa kajalia ei tule niin usein käytettyä, kun kotiverkkareissa täällä suurimmaksi osaksi tällä hetkellä tallaan, mutta aina on hyvä olla hyvä kajalkynä varastossa.
Tässä vaiheessa vaikuttaa hyvältä! Jo kaksi peräkkäistä luukkua, joissa on hyvää, itselleni hyödyllistä kampetta.

Joulukuun 22. päivän luukusta tuli jälleen jonkinlainen spraypullo: Balance Me Beauty Sleep Hyaluronic Mist 10ml. Arvo lienee jotakuinkin 5,50e. Matkakokoinen "tyynysuihke", jota suihkutetaan käsiin, joista tuote painellaan decolletée-alueelle ja kaulaan.
Aiemmassa kalenterissa oli this worksin tyynysuihke, joka oli ihan mukava tuote, hiukan laventelilta tuoksuva ja rauhoittava. Ehkä tästä tulee hiukan samanlainen efekti. Ilman muuta kokeilen!
Tämän luukun jälkeen alkoi jännitys tiivistyä, sillä ensimmäistä luukkua lukuunottamatta viimeiset kolme ovat ne, joista odotan eniten. Seuraavaksi avasin siten luukun numero 23.

Heti, kun näin, että kyseessä oli hyvänkokoinen tuubi ja Avantin, olin iloinen. Tälläkin hetkellä käytän edellisjoulun Avantin yönaamiota yövoiteena ja sen alle sujautan eräästä Beauty Boxista saamaani Avantin seerumia.

Tällä kertaa tuote oli täysikokoinen (!) Avant Skincare Hand, Nail and Cuticle Anti-Ageing Cream 50ml. Arvo huimat 94 euroa! Ja kyseessä on silti vain käsi- ja kynsinauhavoide.
Pistää kyllä miettimään, jos käsi- ja kynsinauhavoide on näin kallista, että onko se oikeasti niin paljon parempaa, ja onko hinta missään suhteessa merkin kasvovoiteiden hintojen kanssa. Aika näyttää, onko tuote hintansa arvoinen, mutta ehdottomasti menee käyttöön. Hyville käsivoiteille on kyllä ollut viimeiset pari vuotta erityisen paljon käyttöä. Ehdottomasti hyvä yllätys kalenterista tämä.
Meille Suomessa toki jouluaatto on se tärkein päivä, mutta brittiläisittäin kalenterissani oli 25 luukkua, joista 25. luukku on se "tärkein". Tuntuu aika kivalta plussalta, että kalenterista saa ikäänkuin yhden ektraluukun vielä jouluaaton jälkeenkin.

Kun avasin jouluaaton luukkua ja näin tuubin yläosasta tuotteen merkin, sydämeni hypähti ilosta, sillä ELEMIS on yksi lempparimerkeistäni. Sain luukusta sain tällä kertaa Elemis Dynamic Resurfacing Facial Wash -kasvojen puhdistustuotteen matkakoossa 30ml. Täysikokoinen tuote on 200ml ja hinta 43,50e, joten tämän matkakokoisen tuotteen arvo lienee noin 7e.
Vaikka kaikki Elemiksen tuotteet ovat olleet hyviä ja varsin käyttökelpoisia, tähän mennessä kalenterista ei ollut tullut ainuttakaan kunnonkokoista kasvovoidetta, eikä nytkään. Matkakokoisia ihonpuhdistustuotteitakin on kertynyt vaikka kuinka paljon, ettei niitä näillä nykymatkakilsoilla pääse oikein edes käyttämään, että siinä mielessä tämä oli hienoinen pettymys. Tämän myötä odotuksia kalenterin viimeiselle luukulle on nyt piirun verran enemmän.
Joulupäivänä kalenterin luukkua avatessa on erilainen fiilis: joulun odotus on kaikonnut, sillä aattoa herkkuineen ja lahjoineen on jo vietetty, ja jonkinlainen leppoisa tyytyväisyys ja ilo edellisestä päivästä leijuu vielä ilmassa.

Siitä huolimatta odotukset tätä vihonviimeistä, 25. luukkua kohtaan ovat korkeat. Ja etenkin, kun luukkuun kurkistaessa, laatikko tuntuu painavalta ja näen heti, että siellä on lasinen isohko purkki.
Kun katson tarkemmin, tunnistan täysikokoisen purkin Espa-merkkiseksi. Viime vuonna tuli samankokoinen Espan kasvovoide, mutta se ei ollut sopiva omalle ihotyypilleni, kuten muutama muukin tuote kalenterissa, joten nyt nousi ilmaan toivo siitä, että purkissa on tällä kertaa jotakin minullekin sopivaa.
Mutta voi, mikä pettymys, kun kyseinen purnukka olikin ESPA Clean and Green Detox Mask 55ml -maski. Arvoltaan n. 48e. Toki hienoa, että tuote sopii minulle ja on täysikokoinen, mutta käytän maskeja kuitenkin harvemmin. Enemmän käyttöä on kasvovoiteille, ja mielestäni jokaisessa kalenterissa pitäisi olla yksi täysikokoinen kasvovoide. Nyt sitä ei tullut.

Sehän on selvää, että liian suuret odotukset tuottavat vain pettymyksiä, ja kalenterihan on ollut hyvä ja hieno, ja suurin osa tuotteista varmasti jollain tapaa tulee käyttöön. Lookfantastic vain nosti riman todella korkealle vuoden 2019 kalenterillaan, eikä ole pystynyt enää sitä saavuttamaan 2020 ja 2021 kalentereillaan. Kaikesta kuultaa läpi säästäminen. Ehkä tuo 2019 kalenteri meni niin överiksi, ettei tuotto ollutkaan sitä, mitä haluttiin, tai ehkä kosmetiikkakalenterien yleistyminen vähensi tietyn yhden kalenterin kysyntää sen verran, ettei ole ollut varaa enää tehdä yhtä hyvää.

Yhtä kaikki, tämän vuoden 2021 joulukalenterin sisällön arvoksi tuli n. 435e, mikä on toki huimasti enemmän kuin siitä itse maksoin, eli 95e. Yhdellä 94 euron käsi- ja kynsinauhavoiteella paketin arvo nousi heti neljänneksellä, mikä toi mieleeni, että ehkäpä jos olisi ollutkin joku hiukan edullisempi käsivoide, ja muutama täysikokoinen tuote lisää, niin lopputulos olisi voinut olla tyydyttävämpi.

Aion tehdä myöhemmin katsauksen tuotteista, jotka käytän tai joita en ota käyttöön, niin näen paremmin, kuinka onnistunut tämä kalenteri lopulta sitten oli. Ja ehkä käyn vielä kerran läpi myös sen 2019 vuoden kalenterin sisällön selvittääkseni, mikä siinä oli niin upeaa ja mitkä tuotteet siitä tuli käytettyä - jos vielä muistan.

Ai niin, hitti vai huti: tässä kohtaa, kun kalenteri on vielä tuoreena mielessä, enkä ole käyttänyt yhtäkään tuotteista, tuntuu, että vuoden 2021 Lookfantasticin joulukalenteri oli omalla kohdallani huti. En ole valmis hankkimaan enää seuraavaa kalenteria, vaikka sen hintaluokka on itselleni parempi kuin monen muun, alle 100 euroa.