torstai 23. heinäkuuta 2020

Kukkarakkautta osa 3

Ai että, miten kivaa saada tehdä vielä tämä juttu onnenkantamoisestani leikkokukkien maailmassa! Osat 1 ja 2 löytyvät täältä ja täältä. :)

Kukkia keräillessämme kuopukseni kanssa pyrimme kasaamaan valmiiksi eri värimaailmojen kukkia, joten meillä oli jo ideoita, millaisia kimppuja teen. Toki kukkia siirtyi kimpusta toiseen sopivasti sommitellen kimppuja tehdessä ja viimeiseen kimppuun otin omasta kukkapenkistä lisää väriä, mutta melko lailla kimppujen värit ovat, mitä alussa suunnittelimme.

Kovin sinivalkoiseen kimppuun lisäsin lopulta hennonvaaleanvihertävää eustomaa valkoisten ruusujen, pikkuneilikoiden ja pallokrysanteemin kaveriksi, sillä kimppu olisi ollut jo liian Suomen lipun värinen ilman mitään sävyeroja. Isot vitivalkoiset neilikat menivät sitten toiseen kimppuun, vaikka alun perin niitä tähän suunnittelinkin. Livenä näkyi paremmin, että tämä oli oikea värivalinta tälle kimpulle, en tiedä, näkyykö sitä kuvista lainkaan. Ruusu nimittäin ei näytä kuvassa yhtä valkoiselta kuin elävänä oli.
Tässä kuvassa vasemmalla näkyy vaaleanvihreä eustoma.
Kuvassa näkyy valkoinen pallokrysanteemi, ruusu, pikkuneilikat sekä sininen akileija ja toinen sininen kukka, jonka nimeä en muistanut tarkistaa kukkakauppiaalta itseltään.
Ihanaa oli, että sain tähän kimppuun mukaan hentoiset ruiskukat, joista olen lapsesta asti pitänyt, ja joita melko harvoin missään näkee.
Ai niin, oli kimpussa tuollaista vitivalkoista terttumaisesti kasvavaa kukkaakin, josta en tiedä, mikä kukka se on, kuten myös nuo kartionmalliset "patukat".
Vaikka tämä kimppu oli ehkä vähiten lempparini (sinivalkoinen teema ei ole niin lähellä sydäntä kukkamaailmassa), olin lopulta tyytyväinen. Ja kyllähän nämäkin kukat ovat tosi kauniita yhdessä ja läheltäkin katsottuna!

Viimeinen iso kimppu on yhdistelmä jäljelle jääneitä saatuja kukkia ja oman pihan punaista liljaa, valkoistsa myskimalvaa ja lilaa loistosalviaa.
Valkoista isoa neilikkaa, kartionmallista valkoista "patukkaa", valkoista eustomaa värikkäiden oman pihan kukkien lisäksi.
Pihassa kukkii vieläkin ihanasti punaiset liljat, jotka ovat upeita.

Mutta ei tässä vielä kaikki, mitä lahjakukista sain aikaiseksi. Harjoitellessani kimppujen tekoa, minulla muun muassa katkesi lyhyemmäksi kolme isoa ihanaa vadelmanpunaista neilikkaa (!), joista tein sitten pieneen maljakkoon oman sommitelman.
Lisäsin oman penkin pionin vihreitä lehtiä ja pikkuisen leikkona saatuja eukalyptuksen ylijääneitä varsia.
Onnistuin katkaisemaan yhden ihanista ruusuista, vaaleanpunaisen, jonka laitoin tietenkin talteen omaan pikkumaljakkoonsa.
Kukkia työstäessä monista kukanvarsista joutui poistamaan lyhyempiä kukkavarsia ja niitäkin säästin, ja tein pikkukimppuja niistäkin!

Tässä pikkukimpuista mielestäni kaunein. Valkoisen eustoman lisäksi, sinisiä ruiskukkia ja tuota toista kukkaa, jonka nimeä en tiedä, ja vielä kaksi ihanaa violettia pientä neilikkaa. Höystettynä pionin ja eukalyptuksen lehdillä
Maljakko on edesmenneen mummoni pieni kristallinen kaunistus, joka oli ihana saada tähän käyttöön.
Aika soma, vai mitä?
Varsinainen keräilyeräkimppu olikin vähän vaatimattomamman näköinen, ehkä valko-vihreän värimaailman vuoksi. Kimppuun päätyi lyhyitä oksia valkoisesta neilikasta, vaaleanpunaisesta jaloangervosta, oman pihan valkoista myskimalvaa, violettia loistosalviaa sekä pionin lehtiä saatujen eukalyptuksen lehtien lisäksi.


Myskimalva on kyllä kaunis, kun läheltä tutkailee.
Neilikasta värissä kuin värissä tykkään hirmuisen paljon myös!

Näiden kuvattujen lisäksi meillä oli vielä pari valkoista pitkää ruusua lisää, jotka tytöt saivat omiin huoneisiinsa. Myös kesäkukat ja -heinät ovat hengissä pihalla ja tällä hetkellä ihan kukoistavat.

Eipä varmaan näin upeaa tuuria omalle kohdalle osu enää toiste, joten muistelen tätä ihanuutta vielä pitkään!

tiistai 21. heinäkuuta 2020

Kukkarakkautta osa 2

Edellisessä kirjoituksessani kerroin uskomattomasta mäihästäni, kun sain valita hurjan määrän leikkokukkia ilmaiseksi tutun kukkakauppiaan lähtiessä lomalle. Kukkia oli niin paljon, että niistä tuli noin kymmenen kimppua, joista osan sidoin, osan tein maljakkoon. Myös jämäkukista, joissa oli liian lyhyet varret tms. sain pari kimppua tehtyä.

Tässä lisää kaikesta ihanasta, jota noista kukista sain. Ensimmäinen kimppu on kukkakauppiaan itsensä sitoma ja tyttäreni ihastui kaksivärisiin krysanteemeihin ja kimppuun ylipäänsä, ja sai sen omakseen omaan huoneeseensa.
Vanhan roosan värinen neilikka on kyllä ehdoton lempparini. Niin kaunis ja jotenkin vanhanaikainen!

Loput kimput ähersin itse ja nautin joka hetkestä. Kukkien ja värien sommittelu on hurjan kivaa ja antoisaa. Haaveilen kukkasidontakurssista, jonka jälkeen osaisin tehdä spiraalimallisen kimpun. :)
Tästä kimpusta tuli yksi lemppareistani värimaailman vuoksi. Ihanaa tummanpinkkiä ruusua, vaaleanpunaista jaloangervoa ja upean pinkkiä neilikkaa sekä kukkia, joiden nimi ei ole tiedossani...
Kimppu tässä kuvassa ylhäältä päin kuvattuna.
Kukat ovat kyllä luonnon omaa terapiaa kaikessa värikylläisyydessään ja herkkyydessään! Omassa pihassakin suosin kukkivia perennoja silmäniloksi sekä houkutellakseni kimalaisia sekä perhosia. Toistaiseksi tänä kesänä olen nähnyt tosin perhosista nokkosperhosen ja sitruunaperhosen.

Seuraava kimppu olikin pieni ja matala. Sitominen alkoi tulla sujuvammaksi, ja matala kimppu on helpompi tehdä kuin korkea.

Ujutin tummanvioletin ja valkoisen kaveriksi pinkkiä sekä vaaleampaa violettia, jottei kimpusta tule hautajaiset mieleen. Kukissa on kyllä erilaisia merkityksiä ja pitää olla tarkkana väriyhdistelmien ja kukkatyyppien kanssa, etteivät mielikuvat vie väärille raiteille. Ammattifloristit tietävät nämä kiemurat, itse menen lähinnä oman kokemuksen pohjalta. :)
Suuri pallokrysanteemi "päätähtenä", ihanan herkkä ja kauniin tummanvaaleanpunainen ruusu väripilkkuna ja upeita tummanvioletteja pikkuneilikoita.
Kimppu päältä kuvattuna.
Huokaus - tuo ihana ruusu...

Pioniaika oli puutarhassa jo ohi ja melkein kukkakaupassakin, mutta sain mukaani vaaleanpunaisia ruusuja ja vähän jo yliauenneita tummanvadelmanpunaisia. Niistäkin tuli kaksi ihanaa kimppua!

Ensimmäisenä tummempi pioni yhdistettynä valkeaan neilikkaan ja tummanviolettiin eustomaan.
Kimppuni ylhäältä päin kuvattuna. Siinä on jotain muutakin valkoista kukkaa kuin neilikka, mutta en muistanut kysellä kaikkien ihanien lajien nimiä!
Tämän kimpun vein äidilleni, koska hän tykkää pioneista.

Toinen pionikimppu oli ihanan vaaleanpunaisensävyinen. Mukana valkoista pikkuneilikkaa, tummanpinkkiä ruusua ja sulkamaista jaloangervoa. Ja jotain muutakin, jonka nimi ei tiedossa. ;)
Tästä kimpusta ei tullut näiden lisäksi muita kuvia, sillä vein sen rakkaalle naapurilleni kiitokseksi pihakukkien kastelusta jo heti illalla klo 23 aikaan. :) Naapurini on hento ja vaalea, kuten tuo pionin väri.

Seuraavaa kimppua tehdessäni tiesin jo, että se tulee ihanalle siskolleni - ihan väriensä puolesta. Tykkäsin tästä kimpusta myös ja nuorempi tyttöni olisi halunnut pitää sen meillä.
Neljää eriväristä ruusua, valkoisena, samppanjanvärisenä, keltaisena ja oranssina. Mukana myös valkoista jaloangervoa sekä valkoista eustomaa. Taisi siinä olla myös vaaleanpersikanväristä neilikkaakin.
Kimppu päältä kuvattuna.
Matkalla sisarelleni...

Kimppuja ja kuvia vielä riittää kolmanteenkin juttuun. Jokohan sitten jo riittää. Näistä kuvista saan kyllä paljon iloa, kun muistelen "eläviä" kimppuja. Ja tänne nämä jäävät blogiin, muistiini...

lauantai 18. heinäkuuta 2020

Kukkarakkautta eli tarina siitä, kuinka minulla kävi huipputuuri osa 1

Tässä eräänä aamuna luin tutun kukkakauppiaan postauksen Facebookissa hänen lomalle lähdöstään. Hän ilmoitti, että tervetuloa iltapäivällä hakemaan ilmaiseksi kukkia, jottei joudu roskiin laittamaan. :o

Tajusin, että minähän olen täysin vapaa ajelemaan kukkakaupalle tätä ihanaa ihmistä tapaamaan ja kukkia hakemaan. Kerrankin osui onni oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan! Otin 12-vuotiaan kuopuksen mukaan - ja pyynnöstä ämpärin.

Paikalla oli jo suurin joukko käynyt, ja saimme lähes keskenämme kerätä mieleisiä kukkia, sovittaa yhteen värejä ja ottaa niin monta kuin halusimme, ruusuja, pioneja, eustomia, neilikoita, kaikkea mahdollista. Mikä taivas tällaiselle kukkarakkaudesta kärsivälle!
Ämpäri auton perässä oli pullollaan kukkia.

Kuopus ihastui yhteen valmiiseen kimppuun ja sen lisäksi tuli vielä kukkanippuja mukaan.

Ulkoa löytyi vielä muutamia heiniä sekä kesäkukkia, jotka nekin lähtivät mukaan: koristebataattia, samettiruusua, ahkeraliisaa, paria eri heinää.


Loppupäivä kului kimppuja sommitellessa ja sitoessa. Koska olen tällainen noviisi ja harrastelija ilman varsinaista sitomisosaamista, aikaa kului runsaasti. Lasillinen roseeta kummasti sopi fiilikseen kaikkien niiden ruusujen joukossa.

Aivan hurjan monta kimppua sidottua tai maljakkoon aseteltua sain tehtyä, joten myös lähipiiri ja naapurusto saivat oman osansa.

Allaolevat kuvat ovat tyttären ja minun ensimmäisinä keräämistä kukista, unelmaväreissä. Tämä oli meidän lempikimppumme.






Kyllä vain kukka osaa olla kaunis kaikin puolin!

Lisää kuvia ihanista, ihanista kukista seuraavassa postauksessa. Tämä riittänee tällä erää!