Mites ne pitkähihaiset? - KonMari osa 14

KonMari-projekti jatkuu... Luulin pitkähihaisten karsimisen olevan se suurin homma, koska niitä on monta. Loppujen lopuksi jouduin tekemään jaottelun iloa tuottaviin ja pois vietäviin nopeaan tahtiin, sillä piti saada lasti itsepalvelukirppikselle vauhdilla. Siispä se hieno kasa kaikista pitkähihaisistani jäi kuvaamatta, kun keskityin Marie Kondon oppien vastaisesti niihin puseroihin, joista hankkiuduin eroon. Tehokasta toimintaa, tosin.

Monta hyvää ja ihanasta materiaalista, kuten silkki, tehtyä paitaa lähti pois, joku liian pienenä, joku täysin sopivana, mutta vääräntyylisenä tai -värisenä, yhteensä 18 kappaletta. Toisaalta, jäljelle jäi lähinnä niitä paitoja, jotka voin valita kaapista päälleni milloin vain. Ehkä sinne jäi vielä jokunen pusero, joka ei niinkään tuota iloa, mutten ole valmis vielä hankkiutumaan eroonkaan.

Yksi syy, miksi on hyvä, että paitoja, kuten alusvaatteita ja sukkiakin, jäi jäljelle enemmän kuin vähemmän, on se, että työssä käydessäni arki-iltaisin tulee pyykättyä harvemmin. Etenkin taas tänä syksynä, kun työni vie minua toiseen kaupunkiin, miehelläni on arki-illan ruoanlaiton ja lasten harrastuksiin kuljettamisten kanssa sen verran hommaa, ettei pyykkäys ole ensimmäisenä to do -listalla.

Olen ottanut kuvat jo aiemmin, mutta koulujen alun jälkeen projektini raportoiminen jäi odottelemaan aikaa parempaa. Kuvat "konmarinoinnin" jälkeen vielä puuttuvat, mutta laitan niistä erillisen jutun, kun ehdin paremmin kuvata.

Paikat, joissa pitkähihaisiani aiemmin säilytin.

Pitkähihaisiani oli sullottu vaatekaapin hyllylle lyhythihaisten ja leggingsien joukkoon, kuten myös henkareihin vaatekaappiin. Miehen vaatteet hädin tuskin mahtuivat henkareille. Nyt mahtuu! Vaatehuoneen ripustimiin jäi jokunen juhlapaita, mutta mekkojen karsimisen jälkeen sinne mahtuu myös Isosiskon ripustettavat vaatteet, mikä oli yksi perimmäisistä tämän veivauksen tarkoituksista.

Poistettuja pitkähihaisia 18 kpl.

Laskin, että jäljelle jäi vielä kahdeksan paitapuseroa, valkoisesta ja liituraitaisesta mustasta sekä punaisesta työkäyttöön sopivasta paidasta (jotka juuri nyt kinnaavat hiukan) rennompaan vapaa-ajan paitaan sekä juhlavista materiaaleista tehtyihin paitoihin. Trikoisia tai neulostakkeja jäi kolme, ja ovat aktiivisessa käytössä (tummanharmaa, musta, rusehtavanharmaa). Pitkähihaisia trikoopaitoja- tai neulospaitoja jäi 14 kappaletta, joista osa on vain kotikäyttöön, osa vapaa-ajalle, mutta on siellä työkelpoisiakin pari. Muita pitkähihaisia, kuten sifonkisia ja juhlavia sekä työkelpoisia paitoja jäi vielä seitsemän. Yhteensä näitä jäi vielä 32 kappaletta!

Tuli juuri mieleen paitoja katsellessani, että jos en pitäisi värikkäitä vaatteita koskaan, pääsisin paljon pienemmällä vaatevarastolla. Mielessäni aina pohdin, että olisipas hienoa, jos olisi vaatevarasto mustaa, harmaata, valkeaa, jotain ruskeaa, hillittyjä värejä, olisi niin paljon helpompaa yhdistellä vaatteita keskenään. Mutta sellainen vaatevalikoima näyttää tylsältä, enkä jaksaisi aina huidella värikkäiden huivien kanssa menemään, että olisi jotain väripilkkuja, vaikka olisikin "klassisen tyylikäs".

Tykkään väreistä ja siksi minulla onkin vaihteleva määrä hillitynväristen vaatteiden lisäksi turkooseja, punaisia, violetteja, vaaleanpunaisia ja korallinvärisiä vaatteita, jotka piristävät mieltäni!

Olisin raportoinut kuvien kanssa mielelläni myös mekkorumbastani, mutta ilmeisesti kamerasta eivät moninaiset mekkokuvani ole siirtyneet koneelle ja nyt ovat tyystin kadonneet. Ehkä otan vain kuvan vaatehuoneen tangosta, jossa jäljelle jääneet luomukset roikkuvat. ;)