Tänä aamuna minua odotti mukava yllätys: Heli Kotoisaa arkea -blogista oli antanut minulle blogitunnustuksen! Päivä olikin mitä sopivin iloisille yllätyksille, koska vietimme sairaspäivää tyttöjen kanssa kotona, emmekä siis päässeet päiväkotiin harjoittelemaan. En ole näihin tunnustuksiin vielä juuri tutustunut, mutta olipas hienoa saada sellainen. Suurkiitos, Heli!
Ilmeisesti tunnustuksen saaneen pitää kertoa blogissaan seitsemän uutta asiaa itsestään, ja jakaa tunnustus vuorostaan seitsemään uuteen blogiin. Hassua oli, että Helin kertomista omista seitsemästä "paljastuksestaan" kuusi ensimmäistä osuivat minunkin ajatuksiini todella hyvin. Paitsi, että olen mielestäni hyvä ajamaan autoa eteenpäin, mutta parkkeeraaminen ja peruuttaminen eivät kuulu vahvuuksiini. Ja se seitsemäskin paljastus sopii hiukan lievennettynä minuun: liikutun kyllä edelleen melko helposti, vaikka nuorempana tippa tuli linssiin hyvin helposti (nimim. Kyynelsilmin Kauniita ja rohkeita katsellessa).
Asioita, joita en muistaakseni ole tässä blogissa vielä itsestäni kertonut, pitää ihan miettiä. Tässäpä teille:
1. Vanhempani saivat minut nuorina. Olin erittäin hyvässä hoidossa ensimmäisten kahden ikävuoteni aikana, kun äitini käydessä kauppaopistoa mummoni hoiti minua. Silloin minulla riitti hoitajia muutenkin, koska äiti asui vielä kotonaan nuorempien sisartensa kanssa, ja isäni kotonaan pikkuveljensä kanssa käyden lukiota loppuun. Nyt onkin erityisen mukavaa, kun vanhempani ovat nuoria ja hyvinvoivia isovanhempia!
2. Sisarestani olisi tullut nimeltään Isomies, mikäli minä olisin saanut päättää. Olin kuusivuotias tullessani isosiskoksi. Kun vanhempamme miettivät, että mikä vauvalle nimeksi, keksin aina innostuneesti, että "Nyt mä tiedän, mikä laitetaan vauvalle nimeksi!" "No, mikä?!?!" "Isomieeees!!!". Ja sitten taas, että "No, nyt mä tiedän ihan oikeasti, että mikä vauvalle nimeksi!" "No, mikä, mikä?!?!" "Isomieees!!!". Mahdoin olla ärsyttävä. ; D
3. Suurin aukko kotimaantuntemuksessani on Lappi; en ole koskaan käynyt siellä. En oikein tiedä, miten en ole koskaan tullut käyneeksi Haaparantaa pohjoisempana. Tai olen minä Rukalla käynyt kerran laskettelureissulla, mutta jotenkin en laskenut sitä Lapiksi, kun väkeä oli kuin pipoa. Sen pitää olla erämaata ja yksinäisiä tuntureita, että on minun mittapuussani Lappia. Ehkä jossain käsivarren tienoilla. ; )
4. Olen siitä kumma, että luen erittäin mielelläni lehtiä, vaikkapa muoti-, terveys- ja liikunta-aiheisia sekä sisustuslehtiä, koru- ja askartelulehtiä ja jopa puutarhalehtiä, mutta huomattavasti vähemmän teen mitään konkreettista niiden inspiroimana. Jos tekisin samaa vauhtia koruja ja kortteja, mylläisin puutarhaa, sisustaisin kotia, urheilisin ja söisin fiksummin kuin mitä luen lehtiä, koruja ja kortteja syntyisi vaikka markkinolla myytäväksi, minulla olisi englantilainen puutarha ja koti kuin suoraan Toivekoti ja Puutarha -lehdestä, olisin terveyden perikuva ja pukeutuisin klassisen tyylikkäästi muodikkain säväyksin.
5. Sisälläni asuu pieni nörtti. Tykkään tietokonepeleistä - Tetris on yksi all-time-favorite, Civilization ja Sims kivoja myös. Olen myös tehnyt monisivuisen Excel-tiedoston koruharrastukselleni. Se sisältää mm. tarvikelistaukset kappalehintoineen ja jokaisen korun tiedot: nimi, pituus, korunosat, valmistuskustannukset, mahdollinen myyntihinta... Käytössä on myös matkoille lähtiessä Excel-tiedosto, joka sisältää perusmatkatarvikkeet jokaiselle perheenjäsenelle, ja jota täydennetään joka reissulle erikseen. Sitten se tulostetaan paperille ja aletaan kerätä kamppeita kasaan!
6. Olen aina inhonnut vauva-aiheisia nettikeskustelupalstoja. Olen käynyt ehkä kerran tai kaksi katsomassa, mistä muut äidit ja isät puhuvat netissä, enkä ole välittänyt käydä enempää. Se ei ole minun juttuni. Viihdyn kyllä koru- ja korttiaiheisissa yhteisöissä, mutten ehdi, enkä jaksa olla kovinkaan aktiivinen niissä.
7. Tapasin mieheni aiemmassa työpaikassamme. Olin vakaasti päättänyt uuteen työpaikkaan mennessäni, että omasta kuormasta en syö, huomatakseni, että ahmin aivan kunnolla sieltä aviomiehen. Työpaikka sittemmin vaihtui meillä molemmilla, kumppani ei.
Sitten tunnustuksenjakoon. Vaikea tehtävä, mutta onhan se tehtävä! Haluan antaa Beautiful Blogger Awardin seuraaville blogi- ja muille ystävilleni:
Mirka - Uuden kuun aikaan
Rouva Kepponen - Pikku kepponen
Haltiakummi
Lehtokotilo
Laura - Galleria Papillon
Anna - annan aarteet
Eloise - Eloisen eteisessä
15 kommenttia:
Kivoja juttuja olet keksinyt kertoa! Ja kiva että ilahduit tunnustuksesta. Se oli tarkoituskin minulla; että sen saa joku jolla ei ole jo vastaavia kasapäin. Iloista viikkoa sinulle!
Onnistuit yllättämään iloisesti!! : D
Kesti muuten koko päivän miettiä nuo seitsemän asiaa. Aloitin tarinan jo aamupäivällä. Toki taukoa oli enemmän kuin kirjoittamista tyttöjen sairastaessa, mutta piti oikeasti vaivata päätään...
oi, kiitos tunnustuksesta :D kivoja paljastuksia sinulla :D nämä ovat juuri niitä mielenkiintoisia asioita, joita ei muutoin tulisi kerrottua...
Kiitos :) Ihana blogi on sinullakin. Haaste sinänsä on vaikea. Katsotaan löytyykö minusta uusia puolia.
Kiitos! Allekirjoitan itsekin kohdat 4,5 ja 6 listassasi. Täytyy yrittää itsekin keksiä seitsemän lista (voi mennä aikaa).
Hyvä tytöt! Odottelen mielenkiinnolla avautumisianne! ; D
Kiitos Leonida!
Ihana piristys päivään. Töiden sijasta olen hoidellut korvatulehduspotilasta. Täytyy kyllä sanoa, että helpottaa, kun lapset osaavat itse sanoa, että mikä on hätänä :)
Mä jo aikaisemmin avauduin sadalla kohdalla :) Täytyy mietiskellä, että mitä vielä keksisin kiinnostavaa.
Ohhoh... tämähän on iso kunnianosoitus :). Minulla voi mennä muutamia päiviä, ennenkuin ehdin paljastaa nuo seitsemän piirrettä itsestäni, mutta lupaan sen tehdä :). Kiitos, Leonida!
Voi kiitos Leonida!! Tämä on mullekin aivan uutta ja ihmeellistä, pitää tutustua tähän tunnustusten maailmaan tarkemmin :) KIITOS!!
Kiva kiva, että piristi teitä!! Paljastuksia kai voi olla vähemmänkin, koska kivahan se on lukea yksikin uusi juttu teistä!
Rva Kepponen varmaan osaakin tämän tehdä, mutta siltä varalta, että Eloise tai Laura kaipailee apua, niin
:
Jos haluatte kopioida tunnustuksen omiin blogeihinne, klikatkaa tässä olevaa kuvaa, kopioikaa kuvan osoite, klikatkaa omassa tekstissänne kuvalinkkiä, valitkaa se kohta, jossa kuva löytyy verkosta, eikä kotikoneelta, ja kopioikaa osoite sinne. Sitten vain ok, ja kuva on upotettu tekstinne joukkoon!
Kivoja juttuja! Erityisesti pidän tuosta "vanhempani saivat minut nuorina"-kohdasta. Niin minutkin! Siis minun vanhempani:) Olin koulussa TOSI YLPEÄ, kun äiti ei ollutkaan mikään mummo, niinkuin muilla. Kolmetoistavuotiaana päätin, että "ryhdyn" myös nuoreksi äidiksi. Ja sen tein myös!
Kiitos Taivaanrannan maalari! Minäkin olin ihan samalla tavoin todella ylpeä nuorista vanhemmistani! Ja nyt nuorista isovanhemmista on pelkkää iloa lapsenlapsille.
Minä siis en kylläkään ryhtynyt nuoreksi äidiksi, vaan sain Isosiskon vasta 33 (ja puoli) -vuotiaana. Tapasin tosin miehenikin vasta 27-vuotiaana, ja ehdimme mukavasti lujittaa oman suhteemmekin ennen lasten tuloa.
Kyllä varmasti omat lapsesikin puolestaan ovat sitä mieltä, että on nastaa, kun on nuori äiti... : )
tuli tuosta Exel-taulukosta mieleeni, että mahdatko olla horoskoopiltasi kauris... Sisareni nimittäin on myös aivan kadehdittavan säntillinen matkalaukunpakkaaja... ja muutkin asiat luetteloidaan, tekemättömät työt, muuttokuormaa en ole missään nähnyt niin tarkkaan merkittynä, muuttoapulaisen ei tarvi todellakaan miettiä, mihinkä tämä laatikko kannetaan ja mitenpäin. Siis olen kateudesta vihreä, se kun ei ole ollenkaan vahva puoleni. Vaikka en elämääni horoskooppien mukaan eläkään, on hassua joskus huomata joissakin ihmisissä horoskooppityypillisiä piirteitä. Toinen, joka tekee Exel taulukoita on mieheni, horoskooppimerkki neitsyt. Vai onko tämä vaan sitä, että kumpikin edellä mainittu henkilö tekee ansiotyötään päätteen ääressä ja sieltä tapa siirtynyt arkikäyttöön myös... Mielenkiintoista!
Heh, Eloise, taidan olla epätyypillinen KAKSONEN näissä nörtteilyissäni... Tosin miehenikin on nörtti ja kaksonen yhtä lailla. : )
MUTTA, minä olen nousevalta merkiltäni neitsyt!!! Nousevan merkinhän sanotaan tulevan merkityksellisemmäksi iän myötä.
Neitsyillä on tuo pikkutarkkuuss aika tyypillistä, mutta se saattaa kohdistua eri asioihin eri ihmisillä. Sisarenikin on neitsyt, mutta minä se meistä olen se pikkutarkempi yksityiskohtien viilaaja. Hän on myös tarkka, mutta isommalla skaalalla.
Niin olen kuullut, että nouseva merkki olisi se merkityksellisempi :). Ja todellakin, minulla on täällä yksi erityisen tarkka neitsyt, ainakin joissakin asioissa todella pilkuntarkka. Siskoni nousevaa merkkiä en tiedä :).
Lähetä kommentti