Mopo lähti vähän käsistä ja kyniä tuli yhteensä 55 kappaletta ynnä blenderi.
Pari ProMarkeria minulla oli ennestään, näkyvät mustina korkkeina yllä.
Seuraavaksi alan opetella väritystekniikkaa. Aion leimata kasan "lapsellisia" leimoja, jotta saisin lasten onnittelukortteihin väritettyä valmista materiaalia. Niillä on hyvä harjoitella, koska värejä saa ja kannattaakin käyttää paljon.
Jos olisin itse alkanut pähkäillä alusta asti, mitä värejä valitsen, minulla olisi jo kokoharmaat hiukset. Sen sijaan takinkääntäjä-Mirkan vinkeistä ja värikartasta oli suunnaton apu. Kiitos vain, murunen! Sitten napsuttelin jokusen värin lisää ihan vain innostuksissani ja nyt niitä sitten on 55 plus ne kaksi entistä ProMarkeria.
Oma värikarttani näyttää tällaiselta:
Pari väriä, kuten sepia ja Cool Gray No.3 puuttuvat, koska ne olivat lopussa The Glitter Potissa, mutta jossain vaiheessa nekin kotiutuvat tänne.
Nyt sitten enää tarvitaan se väritystaito! Harjoittelin illan toisella silmällä sarjoja katsoen, toisella kurkkien leimakuviani. Aloitin värittämällä pari kukkaa, sitten siirryin ensimmäiseen keijuun. Olin käyttänyt leimakuvissa Stazonin mustaa mustetta, mutta ikävä kyllä se levisi todella helposti. Tässä alla toinen keijuharjoitukseni. Se pääseekin sitten käyttöön jo heti helmikuussa omalle minikullalleni, joka täyttää kolme vuotta.
Pikkusiskolle 3-vuotissynttärikorttiin Keiju.
Ai niin, sain minä muuten vihdoin oman pitsileimanikin, Hero Artsin Lace Doily, jota lainasin Mirkalta viimeisimpään vauvaonnittelukorttiin. Se on ihana.
Hero Arts Lace Doily leimasin. Koko noin 9,5 x 9,5 cm.
Alkaa olla jo sellainen arsenaali näitä askartelutarvikkeita, että seuraavan vuoden voisin keskittyä lähinnä tekemään niitä kortteja. Yksinkertaisillakin tarvikkeilla nimittäin pärjäisi aivan hyvin.
19 kommenttia:
oo-oo... tämä ihan kalpenee kateudenpoikasesta :). Tosin, minulta puuttuu tuo leimailutaitokin, pitäisi opetella!
ohhoh, munkin pitäis laajentaa mun copic-valikoimaa.. eihän 20 kynällä pärjää mitenkään ;) ei mutta ihan oikeesti siis, kyllä niillä noi doodlen leimasinkuvat värittelee, mutta kun pitäis värittää joku mihin tarvii enempi värejä, ni vaihtoehdot loppuu kesken :D kertoilethan matkalla, että mitkä värit on olleet eniten käytössä ja onko joitain mitkä olivat ns turhia ostoja, eli joita ei ole tullut käytettyä olleskaan. ite olen omistani jo nimittäin huomannut, että ruskeita tulee käytettyä eniten ja lilat taas on melkein koskemattomia :D
ja voih tuota leimasinta, mistä sen tilasit (tahtoohetisamanlaisen)?
Eloise: Eivätkö värit olekin ihania missä muodossa tahansa? Oli se sitten tusseja, akvarellikyniä, öljyvärejä, pastellivärejä, vesivärejä, mosaiikkeja, värillisiä papereita, huovutushuopina, lankoina, kankaina... Nämä vain tästä kädentaidon saralta esimerkkeinä. : )
anna: Olin haaveillut näistä siitä asti, kun Mirka oli värittänyt Copiceillaan älyttömän upeita juttuja ja totesin, että niillä ehkä saisi tehtyä juttuja nopeammin kuin akvarellipuuväreillä. Sitten totesin myös, että kannattaa tässä kohden ajatella isosti, jotta sävyjä on riittävästi; muuten minun ei tule tusseja niin käytettyä.
Mirkaa haastattelin näistä värien käytöistä ja itsekin uskon, että viileät ja lämpimät harmaan (numerot 1, 3 & 5) ovat varmaan eniten käytössä, mutta tuossa harjoituskuvassa oli kahta eri violettisarjaa (vaaleasta tummempaan) käytössä. Myös eri ihonvärit saattavat olla käytössä enemmän, jos värittelee paljon hahmoja. No, katsotaan, mihin suuntaan päädyn.
Ihanaihana pitsileimasin on myös sieltä The Glitter Potista. Lehtokotilokin sitä kyseli Mirkalta, mutta viimeksi, kun katsoin, oli lopussa. Mutta Villakeijulla sitä näyttää nyt olevan: http://www.villakeiju.com/tuotteet.html?id=95/764 !
Oih ja voih! Täällä ollaan myös vihreänä kateudesta:) Paljonko muuten tuli tuo väriarsenaali maksamaan sieltä Glitterpotista? Itsellä on leimailu ihan alkutaipaleella ja käytössä on ollut vain akvarellipuuvärit... mutta en oikein joko osaa tehdä (mikä on hyvin todennäköistä) tai muuten saa sen näköistä jälkeä kuin haluaisin (luultavasti harjoituksen puutetta). Halu olisi kyllä kova oppia tekemään, kun vain pääsisi värien käytön ja väritystekniikan oppiin jollekin taitajalle...
Ja Leonida, niin kuin ehkä huomaat täällä alkaa oikeasti tekemisen into ja inspiraatio taas löytyä... osittain siitä pakosta että viikonlopuksi tarvitaan kortti, mutta oikeasti myös alkaa olla mukava tehdä ja värkkäillä noilla tarvikkeilla, mitä askartelupisteestäni löytyy! Ja uusia juttuja tekee mieli, mutta budjetti on tällä hetkellä hiukan tiukanpuoleinen eli näillä mennään, mitä nyt on kaapeissa!
Ja vielä kerran... Lämmin kiitos kannustuksesta, jota olen sinulta saanut; uskon että osin sen voimalla olen taas inspiroitumassa uudelleen kaikenlaiseen touhuiluun!
Kyllä,kyllä... lämpimän punainen neulelanka hyppysissä en voi muuta todeta, onneksi maailma ei ole pelkästään musta-valkoinen :)!
Oijoi, ihana värikartta, juuri "mun värejä"!! Kynistä tulee mieleen sellainen alakoululaismainen olo, jolloin oli ihana hypistellä kaikkia uusia kyniä ja kumeja penaalissa...
Ritva_47: Minullakin on akvarellipuuvärit, mutta ostin vain 36 kpl, kun olisi kannattanut ottaa enemmän - juuri tuon sävyjen valinnanvaran takia. Niillä olisi pärjännyt varmasti pidempään.
Copicit ovat tiukalle budjetille aika kalliit, mutta niitäpä saa täytettyä, että siinä mielessä ehkä ikuiset kynät... Pistin korvamerkittyä rahaa säästöön nimenomaan tätä investointia varten. The Glitter Potin kappalehinta on 1,99 puntaa, mikä vaikkapa 1,2 euron kurssilla olisi 2,40e/kynä. Tähän päälle tietenkin postikulut, jotka taisivat olla 10 puntaa (määräytyi tilauksen hinnan mukaan). Mutta, kun ne jyvitetään useammalle tuotteelle, postikulu per tuote ei ole mahdoton. Olen Suomessa nähnyt Copic Ciao -kyniä yksittäin ostettuna hintaan 3,90 - 4,50/kpl. Tämä minun settini tuli noin 80e halvemmaksi postikuluineen tilattuna Englannista kuin jossain kotimaisessa (en muista missä) nettikaupassa (postikuluineen). Aika iso säästö.
Onpa kiva kuulla, että inspiraatio on löytymässä, ja erityisesti mieltä lämmittää, jos tuntuu, että täältä blogin suunnalta on apua saanut. Hieno juttu! Onnea uusille touhuiluille; olen kuulolla, että mitä syntyy...
Eloise: Mitähän kivaa siitä punaisesta syntyy??
Maalari: Eikös vain ole ihana katsella niitä värejä ihan vain tuossa kartalla. Allekirjoitan tuon hypistelyn ihanuuden täysin vieläkin. Olen hypistellyt kyniäni jo moneen otteeseen!
Moikkamoi ja terveiset viikonloppureissulta! Ihanaa kun sait värikartan heti tänne näytille. Olet hankkinut ainakin muutaman sellaisen sävyn lisäksi, joita itsekin taannoin himoitsin, mutta olivat tuolloin loppu. Meillä on vissiin sama maku... :) Nyt pitäisi tehdä vielä pieni(!) täydennystilaus, koska blenderi on kuivunut. Ja muuten, tuo keijuväritys on tosi hieno! Ei siis todellakaan mikään puolivillainen harjoitelma...
Ja Ritvalle vielä kommenttina, että itsellänikin on myös akvarellipuuvärit, joita olen paljon käyttänyt ja mielestäni niiden etu taas on siinä, että väreistä pystyy sekoittamaan rajattoman määrän sävyjä. Muistaakseni Miijjan "Nurkkaanajettu"-blogissa on paljon erilaisia kädestäpitäen-ohjeistuksia erilaisiin väritysasioihin ja kaikkeen muuhunkin paperi/korttiaskarteluun. Kannattaa tutustua ehdottomasti, vaikka tekisikin juttuja vain ihan omaksi ilokseen ja pienimuotoisesti. Tsemppiä ja tekemisen iloa!
Kiitos Mirkalle kommentista:)
Voihan se olla että paperi ei ole ollut minun tarpeisiini ja taitoihini sopivaa... eli opettelu jatkukoon, kunhan taas saan vauhdin päälle!
Päheet vermeet! Oonko mä nyt ainoa emäntä, joka ei ole aloittanut vuottaan kartuttamalla askartelutarvikevarastoa??
Mielenkiintoinen postaus tuosta karkkilakosta alempana.
Mirka: Kiitoksia paljon! Sama maku on kyllä siis varmaankin sinun makusi, koska sinun ohjeillasi kyniä ostelin... ; ) Ostin vinkistäsi myös sen täyttöpullon blenderille jo valmiiksi odottamaan kuivaa päivää.
Kyllä varmasti akvarellipuukynillä saa tehtyä vaikka mitä, jos on taito hyppysissä. Sitä en ajatellutkaan, että niistä voi sekoitella niin paljon sävyjä. Täytyy kurkistaa tuonne mainitsemaasi blogiin...
Ai niin, millä musteella noita kuvia Copicien kanssa kannattaa leimata, kun Stazon ainakin levisi? Miten olisi Versafine?
Rva Kepponen: Tervetuloa takaisin tänne kylmään ja pimeään! Toivottavasti oli huippureissu teillä!
Kyllä tässä sinulle jotain paineita tulee hankkia jotain aivan aivan uutta... Ei vaan, jos on jo tarpeeksi, ei sitä sitten tarvitse mitään ostella. Mutta saa, jos haluaa. : )
Karkkilakko on mennyt hyvin. Tänään jätin myös jälkiruoan ottamatta töissä, kun ei ollut aivan täysin lempparini. Otin banaanin sen sijaan.
Ei Stazon eikä Versafine, vaan Memento (muistaakseni). Stazon on alkoholipohjainen ja Versafine öljypohjainen (?) ja molemmat leviää alkoholitusseilla. Memento muistaakseni vesiliukoinen, ja kestää.
Täällä todellakin ollaan pääsemässä vauhtiin; tulevan viikonlopun 50-vuotiskortti on vielä vaiheessa, mutta vain siksi, että tarvitsen pitsiä ja kauppaan (pitsi-sellaiseen) pääsen vasta joko illemmalla tai huomenna. Kuvaan ja kaitan näkösälle vaikkapa Koukussa Kortteihin, niin näet etten puhu vain lämpimikseni!
Kiitos Mirka, pitänee tilata tuo Mementokin jostain, ellei sitten löydy Sinellistä helpolla, kun on tuo myymälä kohtuu lähellä. Entäs VersaColor? Eikös sekin ole vesiliukoinen?
Hienoa hienoa, Ritva_47, että korttitehtaassa jo hihnat pyörivät! : ) Vinkkaapa sitten minulle, kun kortti on KK-sivuilla, niin käyn katsomassa. En ehdi siellä itse vierailla nykyään.
Leonida, nyt on se uusin inspiraation tuotos KK-sivuilla. Näin Maijun blogissa tuollaisia lahjarasiakirjasia,ja kun ollaan porukalla laittamassa korua sukulaisnaiselle lahjaksi, tein sitten Maijun innoittamana kyseisen kortin :)
Oli ihana tehdä ja kokeilla mikä sopii ja mikä ei.
Kävin kurkkimassa! Tosi onnistunut rasiakortti! Oiva kääre korulahjalle. Inspiraatio humautti näköjään halolla päähän heti kerralla, kun niin hienoa jälkeä tuli!
Kiitos! Täytyy sanoa, että itsekin olen aika tyytyväinen kyseiseen rasiakorttiin, vaikka olikin ihan ihka ensimmäinen tuota laatua, mutta ei varmastikaan viimeinen.
Tiedätkös, että tuota rasiakorttia oli ihana tehdä... nautin,kun kaikki mahdollinen sälä oli pöydällä levällään ja ihan kuin itsestään ne "oikeat" jutut osuivat käteen ja päätyivät toteutukseen! Edes se sotkun siivoaminen ei tuntunut vaikealta.
Kai se on niin että aikansa kutakin; alavireisyys alkaa väistyä ja ilo löytyä.Mielessä pyörii vaikka mitä ideoita, ei vain ole ihan kaikkeen tarvikkeita - vielä - mutta olen varma että jollakin aika välillä nekin tarvikkeet meikäläisen kaappiin tiensä
löytävät!
Onpas nätti keiju! Kauniisti saat kyllä värit sulautumaan toisiinsa, pitäisiköhän minunkin kokeilla..?:)
Iso kiitos, Janzqu!
Kokeile ihmeessä! Ei ole ollenkaan niin vaikeaa kuin luulisi tuo värien "sulauttaminen". Vaikeaa minulle on valita sopivia värejä. Mirka on siinä tosi taituri!
Lähetä kommentti