Intohimona askartelu

Otsikon tapahtumassa Sörnäisissä Kattilahallissa tuli tepasteltua useampikin tunti lauantaina Rva Kepposen kanssa. Tapahtumassa on tiettyä nostalgiaa ja merkitystä, sillä siellä kokoontui ensimmäistä kertaa Kätevistä Emännistä Rva Kepponen, Mirka, Haltiakummi ja minä. Silloin myös Lehtokotilo liittyi seuraamme tapahtuman jälkeen Mirkalla iltaa viettäessämme. Siitä  on siis jo vuosi! Myöhemmin Kätsyihin mukaan tuli myös Anna.

Pidän tuosta Intohimona askartelu -tapahtuman luonteesta ja paikasta erityisen paljon. Kattilahallissa on paljon tilaa sekä ylös- että sivulle päin. Osallistujia on juuri parahultaisen sopivasti, eikä liikaa tungosta synny. Tarjontaakin on juuri minulle, sillä edustettuna on korttiaskartelu ja jonkin verran koruilu. Jos myyntiständejä olisi enemmän, tulisi lähtiessä tunne, ettei ole ehtinyt käydä läpi puoliakaan tilasta.

Heti ensimmäisenä suunnistin Heinikan ständille jonka läheisyydessä tiesin Ritva_47:n hengailevan. Kasvoilta en häntä tuntenut, mutta Maiju ystävällisesti ohjasi minut suoraan hänen luokseen. Ritva_47 otti yhteyttä ennen viikonloppua ja kyseli, josko olen tulossa. Niinpä sitten pääsin tapaamaan jälleen yhtä mukavaa blogiystävää, joka oli juuri niin sydämellinen ja ihana kuin oletinkin, ja tovi siinä kului jos toinenkin rupatellessa.

Oikeastaan en tarvinnut juuri mitään. Tietenkään. En koskaan tarvitse "ihan pakosti" mitään, koska olemassaolevillakin tarvikkeilla pystyn tekemään vaikka millaisia kortteja. Mutta tällaisissa askartelutapahtumissa on se mahtava puoli nettikauppoihin verrattuna, että tarvikkeita pääsee kunnolla hypistelemään! Hinnoissa häviää, totta kai, sillä netin kautta ulkomailta löytyy vaikka mitä yleensä selkeästi edullisemmin kuin Suomesta, mutta joskus pitää heittäytyä "markkinatunnelmaan" ja samalla tukea kotimaisia pienyrittäjiäkin.

Siispä ostin ensimmäisenä Woodwaren jätti-ison piparkakkulasinalusen muotoisia paloja tuottavan muotoleikkurin. Painaa kuin synti, mutta on vaaleanpunainen. : )

Tämä vaaleanpunainen vempele yhdessä Fiskarsin sabluunamuotoleikkurin kera korvaavat Big Shotin sun muut varsinaiset kuvioleikkuri- ja stanssaussysteemit.

Seuraavaksi löytyi askartelevalle sukulaiselle joululahja, jota en nyt tässä ihmeemmin mainosta, ettei mene lahjayllätys pilalle. Kaikenlaista ihanaista paperia sun muuta löytyi myös. Haikein olo jäi tehdessäni ostoksia Pitsihameen askartelutarvikejäämistöstä. Kaunista blogia pitänyt Pitsihame menehtyi kesällä vaikeaan sairauteen. Löysin hänen tarvikkeistaan monta kaunista leimaa, myös kolme hyvää suomenkielistä tekstileimaa. Kaunis kiitos sinne, missä oletkin!

Jouluun aloin jo valmistautua Heinikan luona: mukaan lähti kartonkinen joulukalenteriaihio, josta oli koristeltu malli ständillä. Ihana! Jos en saa valmiiksi vielä tänä jouluna tyttösilleni, niin sitten seuraavana... Löysin myös jouluisia taustapapereita, joita aion hyödyntää myös kalenterissa, ääriviivatarroja sekä pikkuisia joulutageja, joista saa tehtyä vaikkapa pakettikortteja - tai joulukortteja.

Alla kuvassa kaikki ostokseni vaaleanpunaista jättiläistä lukuunottamatta.

Papereihin olen erityisen tyytyväinen, myös värillisiin kuviottomiin. Uusien leimojen käyttöön on jo jotain ajatuksia, sopivaa aikaa vain odotellaan. Etualalla on myös ääriviivatarroja ja ihania Milo-tarroja, jotka tulivat kaupan päälle.

Jostain syystä Käteviä Emäntiä tavatessa kuvioon kuuluu aina myös syöminen jossain muodossa. Tällä kertaa päädyimme Sörnäisten metroaseman lähellä olevaan ristorante Monte Etnaan. Pastalista oli herkullinen, ja valinta vaikea. Rva Kepponen kallistui tattitäytteisten raviolien ja tryffelikermakastikkeen suuntaan, minä tagliatelleen jokiravunpyrstöjen, tattien ja valkosipulin höystämän tomaattivalkoviinikastikkeen kera. NAM!

Raviolit taka-alalla, ravunpyrstöt etualalla. En jaksanut millään koko annosta.

Jälkiruokakin kuului kuvioon, vaikka kuvanotto unohtuikin. Rva Kepposelle maistui tiramisu & espresso, minulle cappuccino ja jäätelöannos vanilja- ja suklaapallolla. Kaikki olisi ollut kyllä melkoisen mahtavasti, jollei siitä yhdestä jäätelölusikallisesta, jonka Rva Kepponen maistoi, olisi tunkenut suuhun pala muovia!!! No, laskussa sitten ei jäätelöä enää näkynyt...

Kävellessämme takaisin Kattilahallin parkkipaikalle, totesimme, että käydäänpä vielä kierros sisällä. Hyvä, kun kävimme, löysin etsimäni joulukalenterin laatikoihin napit, jotka olin unohtanut etsiä aiemmin...

Mahtava kesäpäivä, kiva tunnelma tapahtumassa ja loistavaa seuraa, jälleen kerran. Tuntuu, että viimeisiä kesäpäiviä viedään; huomenna taitaa jo sataa. Kesä alkaa olla ohi.