Kakkua äidille

Toukokuinen kakkukurssini sattui sopivasti äitienpäiväviikolle. En ole mikään varsinainen kakkuharrastaja, mutta tykkään kyllä kokeilla erilaisia massoja, täytteitä ja koristeluja juhlapäivinä. Koristeluni ovat varsin vaatimatonta luokkaa ollessaan nopeita tehdä, enkä varsinaisesti koe intohimoa sokerimassa- tai muiden koristeiden väsäämiseen. Mielelläni kyllä ihailen muiden tuotoksia, jotka ovat toisinaan aivan ällistyttävän upeita. Silti kursseilla on aina mukava käydä oppimassa niksejä ja tekniikoita. Kyseinen kurssi olikin ensimmäiseni kakkuaiheesta.

Erilaisista sokeri- ja muista massoita pidän eniten vaahtokarkkimassasta. Sitä on mukava käsitellä ja maku on aivan toista luokkaa kuin sokerimassan. Hyviä kokemuksia minulla on appelsiinin- ja banaaninmakuisista massoista; ja olenpa päässyt maistamaan myös huikean hyvää vadelmanmakuista massaakin. Suklaamassaa sekoitettuna sokerimassan kanssa kokeilin kerran, ja pidin kyllä siitäkin. Mutta siitä ei yli pääse, että kaikki sokeri- ja karkkimassat maistuvat enemmän tai vähemmän "ätläköiltä" tai jonkun mielestä esanssisilta. Silti ne maistuvat useimmille paremmin kuin marsipaanimassa, jonka karvasmantelin maku karkoittaa monet, mukaan lukien mieheni.

Minulla jäi kurssilta keltaista karkkimassaa yli, joten äitini sai lahjaksi ex tempore -kakun, jossa käytin ainoastaan sillä hetkellä kaapeista löytyviä tarvikkeita. Onneksi sieltä löytyi myös käyttämätön paketti appelsiininmakuista vaahtokarkkimassaa, jonka sekoitin keltaisen massan kanssa. Nam!

Tässä hiukan ohjeistusta kakun koristeluun massalla:

• Sekoita karkkimassat keskenään valintasi mukaan joko tasaiseksi väriltään tai marmoroiduksi värien vielä erottuessa toisistaan. Tässä kakussa pyrin saamaan tasaisen vaaleanoranssin lopputuloksen.
• Sirota tomusokeria kaulinta-alustalle ja kaulimelle ennen kuin kaulit massan haluamasi paksuiseksi levyksi. Minä jätän massan yleensä 2-3 mm paksuksi estääkseni massalevyn repeytymisen siirtovaiheessa. Kaulimena kannattaa käyttää isoa sileätä "puikulaa", jolla ei jää painaumia kaulimen reunoista. Itselläni tosin on teräskaulin, jonka reuna jättää jälkiä, mutta olen pärjännyt sillä kyllä.
• Nosta kaulittu massa kaulimen päälle ja sitä kautta kakun päälle. Massa kannattaa kaulita niin isoksi, että reunat peittävät koko kakun ja reilusti yli alareunan, jotta koko kakku varmasti peittyy. Kun sen kerran laskee kakulle, sitä ei voi enää nostaa pois.

Kuvissa näkyvät marsipaaniveitsi ja kaulinta-alusta ovat ostoksiani Confetista kakkukurssin päätteeksi. Erittäin käteviä karkkimassan käsittelyssä. Myös tomusokerisirotin niinikään samalta reissulta tuli tarpeeseen kaulintavaiheessa.

• Kun massa on onnistuneesti siirretty kakun päälle, silittele se käsin tiiviisti kakun päälle. Kun massalevy ylettyy reilusti kakun alareunan yli, on helppo ottaa reunasta kiinni ja vetää varovasti rypyt suoriksi.
• Kurssilla käytimme styroksikakkua, jossa oli melko terävät reunat, joten piti varoa venyttämästä massaa liikaa reunan kohdalla. Oikean kakun kanssa tämä on helpompaa, koska reunat ovat pehmeät. Niitä voi myös hiukan pyöristää leikkaamalla kulmaa veitsellä pois, mikäli haluaa. Tälle kakulle en sitä tehnyt, sillä aikaa oli rajoitetusti, kuten usein ex tempore -tekemisilleni on.

Vaahtokarkkimassa asettuu aika mukavasti kakun päälle, kun kaulittu levy on riittävän paksu.

• Käy kakun pinta läpi tarkoitukseen tehdyllä siloittajalla, jotta saat ylimääräiset tomusokerit ja mahdolliset muut jäljet pois sileästä pinnasta. Siloittajalla saa painaa itse asiassa aika voimakkaastikin kakun pintaa, jotta toimii.
• Leikkaa terävällä veitsellä ylimääräinen massa kakun alareunasta pois. Tämä on mielestäni hurjan vaikeaa, kun massan alla on kermavaahtokerros. Kermavaahto haluaa pursuta leikkuukohdasta ulos.
• Siksi usein laitan kakun alareunaan "koristenauhan" karkkimassasta siistimään tuo epämääräinen leikkuujälki. Jos et halua paikkailla nauhalla alareunaa, älä leikkaa aivan kakun juuresta levyä, vaan jätä vaikkapa sentti, puolitoista massaa yli alareunan, jotta voit koristella sen jollakin koristeluvälineellä.

Käsin taputellaan ja silitellään karkkimassalevy kakun ympärille. Terävällä veitsellä, tässä marsipaaniveitsellä, leikataan ylimääräinen massa kakun alareunan muotoa noudattaen.

• Mikäli jätit leikkuuvaiheessa alareunaan leveämmän massakaistaleen kuin allaolevissa kuvissa, joissa kaistaletta ei ole lainkaan, käy reuna läpi koristeluvälineellä painellen sen nätiksi. Kuvassa työntelen pallopäisellä työvälineellä levyn alareunaa varovaisesti kiinni kakkuun. Sillä saa tehtyä myös kauniin koristereunan.
• Jos leikkasit reunan tiiviisti alareunaa myötäillen, leikkaa massasta haluamasi levyinen, vähintään kakun ympärysmitan pituinen koristenauha.
• Kiinnitä nauha kakkuun elintarvikeliimalla tai piparkakkukuorrutteella.
• Koristenauhan yhtymäkohdan voi joko jättää sileäksi saumaksi, tai sen päälle voi liimata massasta tehdyn koristeen. Tai, nauhan toisen pään voi leikata kolmiomaiseksi ja jättää toisen pään päälle näkyviin kuin vyön.
• Tässä kakussa karkkimassa loppui hitusen kesken, enkä saanut nauhaa ylettymään kokonaan kakun ympäri. Siispä leikkasin molemmat nauhan päät kolmiomaisiksi kärkien koskettaessa toisiaan. Siitä ei ole kuvaa, sillä halusin kakun reunan olevan kauttaaltaan sileä. Vain kakun syöjät näkivät lopputuloksen. :)

Kakun muoto tosiaan tulee esille karkkimassakerroksen kanssa, joten jos haluaa täydellistä symmetriaa, kakkua kannattaa muotoilla jo ennen kermavaahto- tai kreemikerroksen laittamista.

• Koristele kakun pinta haluamallasi tavalla. Voit käyttää vaikkapa aiemmin tekemiäsi tai ostamiasi koristeita, tai käyttää piparkakku- tai muita muotteja leikataksesi erivärisistä massoista sopivat koristeet heti kakun päällystämisen yhteydessä, kuten tämän kakun kohdalla tein.. Karkkimassoja kannattaa olla joko ainakin paria väriä käytettävissä, tai elintarvikevärejä, joilla voi nopeasti värjätä pieniä määriä valkoista massaa koristelutarkoitukseen.
• Varsinainen koristelu oli tässä kakussa hyvinkin nopeasti tehty. Ruusuketta en olisi ehtinyt tehdä, eikä karkkimassakaan olisi siihen riittänyt, joten tein koristeet pyöreillä ja kukkamuoteillani. Minulla oli jäljellä vielä hieman valkoista sokerimassaa, joka pääsi koristeisiin raikastamaan koristelua. Vaaleanpunaisella piparikuorrutteella kiinnitin pyörylät toisiinsa ja kakkuun paremman puutteessa. Kuorrute pilkahteli jostain välistä, mutta ei haitannut makunautintoa. :)

Vinkkejä itse kakun käsittelyyn ennen ja jälkeen kuorruttamisen.

• Kun kakkua alkaa täyttää, leikkaa leivinpaperista tai muovikalvosta siivut kakun alle siten, että allaoleva kakkupaperi on suojassa roiskeilta ja valumilta.
• Poista leivinpaperi- tai muovikalvokaistaleet, kun kakku on täytetty ja koristeltu.
• Jos kakku syödään heti tai samana päivänä, massakerroksen alle pitää laittaa esimerkiksi sileä kerros kermavaahtoa. Jos kakun päällystää tarjoilua edeltävänä päivänä, kannattaa tehdä tomusokeri-voikreemi alle. Siihen massa toisaalta kiinnittyy, eikä kakun kosteus tee massaa vettyneeksi.
• Kermavaahto- tai kreemikerroksen tulee olla mahdollisimman sileä, sillä kaikki pienetkin kohoumat ja kolot näkyvät kyllä massan läpi. Käytän tasoitteluun kapeaa, suoraa ja melko pitkää metallilastaa.
• Päällystetty kakku pitää säilyttää jääkaapissa ilman kakkukupua, jottei kosteus tiivisty kakun pinnalle.

Tämän kakun täytettä en muista enää tarkkaan, mutta muistelen, että laitoin alimmaiseksi lemon curdia, sitten suklaamoussea (pussista), banaanisiivuja ja lopuksi paksua vaniljakastiketta (pussista) - niitä taisi silloin löytyä kaapista. :)

Mielestäni kakusta tuli varsin mukavannäköinen ja se maistui todella hyvältä. Loppujen lopuksi aika pienellä harjoittelulla pystyy tällainen maallikkokin tekemään kelpoisia kakkuja, eikä se ole kovin vaikeaakaan. Itse teen kaksi, kolme karkkimassakakkua vuodessa, joten melko vähäiseksi tämänsorttinen askartelu jää. Mutta ei se mitään, sillä silloin, kun kakkua teen, se on erityisen mukavaa näpertelyä, ja yleensä lopputulos varsin tyydyttävä.