Vihdoin tuli varmistus työnantajalta aikalisäni suhteen viime perjantaina. Vihdoin voin kertoa täälläkin, mitä seuraavaksi:
Olen ottanut vapaaehtoisen lähtijän paketin ja irtisanoutunut työstäni!
Koska lähden omasta tahdostani ilman irtisanomisen uhkaa, saan työvuosiani vastaavan lähtöpalkkion eli yhdentoista kuukauden palkan. Se mahdollistaa oman aikalisäni; ajan, jolloin mietin, mitä haluaisin tehdä isona. Tai edes muutaman vuoden sisällä.
Kovasti olen tätä pähkäillyt viime viikot. Vapauduttuani työvelvoitteesta joulukuussa, lomailen yli vuodenvaihteen aivan varmasti. Talvella aion opiskella jotakin uutta. Tuntuu, että nyt on ainutlaatuisen hyvä hetki vaihtaa uran suuntaa, sillä asuntolaina tulee maksettua tällä järjestelyllä vajaan vuoden ainakin.
Minua kiinnostaisi uraohjaus, career coaching, kuten myös elämäntaidonvalmennus, mutta sillä saralla melkein pitäisi olla jo oma yritys, mihin en nyt aivan ensimmäisenä aio ryhtyä. Ylipäänsä monivuotinen haaveeni on tehdä merkityksellistä työtä ihmisten parissa. Ideaalitilanne olisi pystyä auttamaan aivan tavallisia ihmisiä elämän erilaisissa muutoksissa tai kriiseissä. Mutta siihen tarvitaan muutakin kuin luontaisia kykyjä. ;)
Katsotaan, miten nämä opiskelukuviot selkiytyvät, kun tutkin vaihtoehtojani lisää. Toistaiseksi pitää vielä tehdä töitäkin, muttei kauaa...
Lomaakin pidän ennen vihonviimeistä työpäivää. Tämän päivän jälkeen minulla on enää yhdeksän työpäivää jäljellä. Aika hurjaa.
14 kommenttia:
Kuulostaa kutakuinkin haastavalta ajalta! Kannattaa ottaa siitä kaikki irti ;) Itsekin tarvitsisin aikalisän. kohta 4 vuotta ollut samassa paikassa ja vanhempien työntekijöiden suusta kuulee; "Olen luovuttanut sen hoitamisen Ninnille, koska hän on nuori ja oppii paremmin..." Ja kun näitä hoitamisen luovuttamisia on tapahtunut enemmän kuin omat hartiani jaksavat enää kantaa, niin olen ajatellut paikanvaihtoa, jos sopiva sattuu silmiin, kun en vielä tuota stressilomaakaan saa...
Ihailen rohkeuttasi.
Onnittelut rohkeasta päätöksestä ! Olen varma, että löydät sen oman juttusi aikaa myöden kyllä. <3
Tuntuu, että on kulunut hurjan kauan aikaa siitä, kun viimeksi on ollut näin ison uuden kynnyksellä. Aika makea tunne.
Sinulla kuulostaa tuo kuvio raskaalta, jos joudut ottamaan pikkuhiljaa kaikki nuo luovuttamiset. Voiko niitä mahdollisesti jättää ottamatta? Tai saisitko lisää palkkaa, valtaa, vapaa-aikaa tai jotain muuta extrahyvää kaikesta ylimääräisestä, jota olet alkanut hoitaa?
Pidä vain huoli itsestäsi; kukaan muu ei sitä tee... Tsemppiä paikanvaihtoon!
Kiitos murunen Kepponen... :)
Kiitos Petriina!
Sepäs olisikin hienoa, että löytyisi se uusi oma juttuni. Viisitoista vuotta meni tätä ensimmäistä juttua seuraillessa, mutta aika aikaa kutakin...
Upea ja rohkea ratkaisu! Minäkin uskon siihen, että tulevat kuukaudet selkiyttää omaa tietäsi :-)
Suurkiitos Mags! Näin toivon minäkin... :)
ihan huikea etu työnantajalta tuo yhdentoista kuukauden palkka...! Sen turvin on hyvä suunnata kohti uutta ja tuntematonta... löydät sen kyllä :)
Eikö vain olekin? Ainutlaatuinen tilaisuus opiskella hetki ja maksaa samaan aikaan asuntolainaa pois. ;)
Kiitos luottamuksesta, että löydän suunnan. Tällä hetkellä tutkin avoimen yliopiston tarjontaa psykologian perusopintojen suhteen...
Loistavaa! Vähän tätä aavistelinkin aikaisemmin. Minulla on tuttava- ja kaveripiirissä useampi entinen nokialainen, jotka ovat ottaneet eropaketin. Yksi ei ole tyytyväinen, kaikki muut on. Monenlaisia juttuja he on alkaneet tekemään. Osa on samalla alalla, osa kouluttautuneet uudestaan, osa taas hypänneet tuntemattomaan ja omaan ihan eri alan yritykseen.
Onnea matkaan ja viisaita ajatuksia siihen, mikä susta isona tulee.
Kiitos Katri!
IT-alalla näitä paketteja on vissiin nykyään tapana jakaa, ainakin isompien yritysten toimesta. Mä uskon, että muutos on mulle joka tapauksessa hyväksi, vaikken työllistyisi heti juuri siten kuin haluaisin. Ainakin on hetki aikaa miettiä ja kypsytellä ajatuksia. Ja levätä.
Vau! Rohkea teko, joka samalla varmasti toi myös mielenrauhaa, vau!!!!
Kiitos Pohdiskelija!
Maanantaina viimeinen työpäivä. Vaikka olen jo lomalla, ei tässä ole laakereillaan päässyt lepäilemään. Jouluun asti taatusti kiirettä. Ajatella, kauheasti puuhaa, vaikkei tarvitse mennä edes töihin!
Mutta mieli on kevyt ja suunta on selvä, vaikka koulutuspuoli on vielä mietinnässä.
Ihanaa joulunodotusta!
Lähetä kommentti