torstai 11. heinäkuuta 2013

Long time, no see

Tämä blogi alkoi hoitovapaallani ensin korublogina, jonka lomassa kirjoittelin muita asioita. Jossain vaiheessa koruilut jäivät taka-alalle ja blogistani tuli todellinen kotiäidin henkireikä, jossa saatoin keskittyä omiin ajatuksiini, käden tuotoksiini sekä blogiystäviini. Aika pian palasin nuorena aikuisena harrastamaani korttien tekoon uusien ystävien inspiroimana ja ohjaamana, mutta ehdottomasti paremmilla tarvikkeilla ja ideoillakin ehkä. Välillä raportoin tekemistäni täytekakuista, välillä muistelen läheisiä, eläviä ja täältä poistuneita. Joskus tarinoin lapsistani, tai onnistuneista ja epäonnistuneista karkkilakoista. Aika lailla laidasta laitaan.

Tänään olen erityisen onnellinen siitä, että saan palata blogini ideoiden alkulähteille ja tallettaa tänne kuvia uusimmista tekemistäni koruista. Ensimmäisen niistä tein jo viime joulukuussa äidilleni lahjaksi, mutta unohdin käsitellä kuvat ja raportoida tänne. Säälittävää mielestäni, että tämä koru oli ainoa, jonka tein koko vuoden 2012 aikana. Minä sentään tosissani tykkään tehdä koruja!
Mother of Pearl, kaulakoru 48 cm, helmen helmiäisestä puristettuja eläväpintaisen oloisia helmiä, väleissä mustia siemenhelmiä; korunosat hopeaa.
Äiti tykkäsi korusta kovasti. Jopa eräs hänen työkavereistaan olisi halunnut samanlaisen, mutta minulla ei ole enempää kyseisiä helmiä, joten äidilläni on uniikki kappale nyt. :)

Olin halunnut näperrellä tytöilleni jo pidempään korut, jotka malliltaan muistuttavat tätä koruani. Tytöt olivat nimittäin monta kertaa sitä ihailleet ja toivoneet itselleen samanlaista. Kevään askartelu- ja korutapahtumasta ostin vihreitä lasihelmiä, joihin molemmat tytöt tykästyivät. Tämä koru on Isosiskon, Pikkusiskolle tuli hiukan lyhyempi ja joku yksityiskohta hiukan erilainen. Kuvat eivät jotenkin onnistuneet lainkaan, mutta ehkä tästä jonkin aavistuksen korusta saa.
Vehreä keveys, kaulakorut 70 ja 62 cm, lasihelmiä, hopeoidut korunosat sekä kevyt, ontto sydänriipus.
Tytöt ihastuivat koruihinsa, vaikken uskokaan, että käyttöä pitkille koruille tulee ihan heti - sen verran epäkäytännölliset ovat pienillä tytöillä.

Kyllä se vain on niin, että ideat lentävät hyvässä seurassa, ihan älyttömän hyvin vieläpä. Viime sunnuntaina Mirka poikineen ja Rva Kepponen tulivat kylään. Kepposkan kanssa jäimme vielä tekemään yhdessä koruja, kun Mirkan poppoo lähti. Halusin ehdottomasti jotain kimaltavaa, kiiltävää, bling-blingiä. Ensimmäisenä tein rannekorun, josta olen haaveillut siitä lähtien, kun sieltä askartelutapahtumasta ostin turkoosein kivin koristellut rondellihelmet.
Toistaiseksi nimetön rannekoru 19,5 cm, fasettihiottuja kristallihelmiä (AB), turkooseja rondelleita, hopeoidut korunosat.
Seuraava setti oli ihan pakko tehdä. Yhdistin Helmien talon fasettihiottuihin lasihelmiin, joita Haltiakummi aikoo laittaa lamppuunsa, kirkkaan hopeanvärisiä helmihattuja, jotka ovat pikkuisen liian isoja näille helmille. En vieraalle antaisi tätä siltä varalta, että helmihatut tuntuisivat iholla karheilta, mutta ne vain sattuivat sopimaan tähän ideaan kuin nenä päähän. En halunnut mitään antiikkihopeoituja juttuja tähän settiin lainkaan, joten tässä oli sekä paras että ainoa vaihtoehtoni... Hatutta en halunnut jäädä kuitenkaan...
Bling-a-bling kaulakoru (47,5 cm) ja kaksi rannekorua (19,5 ja 17 cm) fasettihiottuja lasihelmiä, hopeoidut helmihatut, välihelmet ja korunosat.
"Käsinäkymä"
Pienemmistä helmistä tehty ylempi rannekoru on tarkoituksella lyhyempi, jotta korut pysyvät hiukan erillään kädessä. Muuten ohuempi hukkuu paksumman viereen. Ylipäänsä pieniä helmiä käyttäessä selviää lyhyemmällä rannekorulla. Mitä isommat helmet, sitä pidempi korusta tulee. Näistä tykkään kuin hullu puurosta. Elokuisiin häihin saattaa lähteä tämä setti, jos käy yksiin vaatetuksen kaula-aukon kanssa (ei hajuakaan, mitä laitan häihin).

Nimetön rannekoru ja Bling-a-bling -setti ovat vaijerikoruja, jotka ovat parhaimmillaan mukavan nopeita tehdä. Silti en ollut saanut tartuttua niihin, vaikka korutarvikeloota on ollut ruokapöytämme päässä varmaan jo kuukauden. Ystävän seura auttoi. :)

8 kommenttia:

Haltiakummi kirjoitti...

Wau, onpas ihan hirmuihania koruja!! Tykkään kyllä noista kaikista, mutta kyllä nuo viimeiset rannekorut aiheutti täälläkin ihastunutta huokailua :))

Rva Kepponen kirjoitti...

Kuten jo sanoin, niiin minusta oli erittäin hyvä idea tehdä tuon rannekorun kaveriksi samanlainen pieni ja kimalteleva. Niin kauniit!

Ja kiitos vielä kerran kivasta illasta.

Leonida kirjoitti...

Kiitos Haltiakummi! Mietin juuri pakatessani pikku reissua varten, että ottaisinko alimman setin mukaani... :)

Leonida kirjoitti...

Kiitos Kepposka!! Taisit olla inspiroivaa seuraa... :)

Vihrean talon unelmat kirjoitti...

Ei voi kuin ihailla taitoasi tehdä kaunista käsilläsi - oli aihe tai tarvikkeet mitä tahansa!

Korusi aiheuttavat täälläkin ihastusta - en edes osaa sanoa mistä eniten pidän...kaikki ovat kertakaikkiaan upeita,kauniita,herkkiäkin!

Leonida kirjoitti...

Kiitos paljon, Ritva! Onpa kivaa, että tykkäät!

Ideoita ei nykyään päästä pursua, mutta siihen yleensä auttaa, kun alkaa katsella ja hipelöidä ihania helmiä...

**Muuten, käytän Ritva-nimeä, joka löytyy blogistasi, sillä tuntuisi hassulta kiittää Vihrean talon unelmia. ;**

Vihrean talon unelmat kirjoitti...

Leonida, sopii vallan mainiosti tuo nimen käyttäminen...blogin perustamisen aikaan en hoksannut enkä osannut ( enkä varmaan vieläkään) laittaa tuota "kommentointi-nimeä" enkä tiedä olisiko edes mahdollista enää muuttaakaan...mutta minulle tämä sopii ihan hyvin!

Leonida kirjoitti...

Kiva, että sopii! :)

Kyllä mielestäni kommentointinimeä voi muuttaa, mutten muista missä. Ehkä Bloggerin asetuksissa oman profiilin tietojen yhteydessä.

Mutta tämän perusteella jatkan siis hyvällä mielellä Ritva-nimen käyttämistä. ;)