maanantai 10. maaliskuuta 2014

Yksivuotisjuhlintaa banaanikuppikakkujen voimin

Pikkusiskolla on aivan ihana joululahjaksi saatu apina nimeltä Apsi. Apsi liikuttaa silmiään, päätään, hartioitaan, ääntelee ja ottaa välillä minitirsat. Todella inhimillinen ja hellyyttävä pikkuotus, josta ei voi olla pitämättä, kun se sylissä kääntää katseensa kasvoihini, painaa päätä rintaani vasten ja huokaisee tyytyväisenä. :)

Apsi on ollut parina torstaina Pikkusiskon mukana päiväkodissa, sillä lelupäivät perjantaisin jäävät häneltä muuten aina väliin. Apinasta onkin tullut viisivuotiaiden varsinainen maskotti ja sillä on monta ystävää. Tämän viikon torstaina Pikkusisko oli parin ystävänsä kanssa keskustellut Apsin yksivuotissyntymäpäivien järjestämisestä sunnuntaina. Idea oli mukava ja helposti toteutettava pienimuotoisesti sunnuntain ratoksi.

Perjantaina tyttönen askarteli kolmelle ystävälleen kutsut. Minä löysin "Kutsu"-tekstileiman ja autoin leimavärin kanssa, ja Pikkusisko aivan itse leimasi kutsut sekä piirsi Apsin kanssa korttien sisäpuolelle kuvat Apsista ja kustakin vieraasta. Minä otin kameralla kuvan Apsista ja tulostin pieniä kuvia, jotka tyttönen liimasi kutsuihin.

Olimme sopineet Pikkusiskon kanssa, että me vanhemmat huolehdimme tarjottavista (mehua, vuokaleivoksia, karkkia) ja ilmapalloista, mutta ohjelman saa tyttö itse päättää. Kutsuun merkitsimme, että tiedossa oli vapaata leikkiä. Ohjelmaa olikin mietittynä sen mukaan, mitä Apsin kanssa päiväkodissa on leikitty, mm. "piilota lelu" ja "hippaa Apsin kanssa".

Juhlakaluna Apsi 1 vuotta. Hän oli itse halunnut juuri nämä juhlavaatteet - Pikkusiskon valitsemat eivät kuulemma olleet kelvanneet...
Apsi kakulla - välillä piti ottaa pikkutirsat, että yksivuotias jaksoi.
 Leivoin joululahjaksi saamani "Kuppikakut"-kirjan reseptillä banaanivuokaleivoksia, isoja 12 kpl ja pieniä 24 kpl, ja kuorrutin maitosuklaavoikreemillä sekä sitruunavoikreemillä. Alkuperäisessä reseptissä mukana oli myös pekaanipähkinää, mutta jätin suosiolla pois. Olisimme halunneet erilaisia banaanikarkkeja tarjolle, mutta ei löytynyt ei k:stä eikä s:stä sellaisia, joten vaahtokarkeilla ja Naperoisilla mentiin. Hyvin kelpasivat.
Banaanikuppikakut
24 isoa tai 12 isoa ja 24 pientä

115 g pehmeää voita tai margariinia
115 g sokeria
1/2 tl vaniljauutetta
2 kananmunaa kevyesti vatkattuna
2 kypsää banaania soseutettuina
4 rkl hapankermaa
225 g jauhoja
1 1/4 tl leivinjauhetta
1/4 tl ruokasoodaa

Voikreemi

150 g pehmeää suolatonta voita
1 tl vanilijauutetta
280 g tomusokeria

Maitosuklaaversioon lisäksi:
1 rkl maitoa
60 g maitosuklaata sulatettuna

Sitruunaversioon lisäksi:
1 rkl puristettua sitruunamehua

  1. Kuumenna uuni 190 asteeseen. Aseta muffinipelleille sopiva määrä paperivuokia.
  2. Vatkaa voi, sokeri ja vaniljauute isossa kulhossa vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi. Vatkaa munat seokseen pienissä erissä. Lisää soseutetut banaanit ja hapankerma. Siivilöi joukkoon jauhot, leivinjauhe ja ruokasooda. Kääntele ne taikinaan varovasti isolla metallilusikalla.
  3. Lusikoi taikina paperivuokiin. Paista kuumassa uunissa 20 minuuttia, kunnes kuppikakut ovat kohonneita, kullanruskeita ja tuntuvat kosketettaessa kiinteiltä. Siirrä ritilälle ja anna jäähtyä.
  4. Voikreemi: Mittaa voi ja vaniljauute isoon kulhoon. Vatkaa sähkövatkaimella hyvin pehmeäksi ja vaaleaksi.
  5. Siivilöi tomusokeri joukkoon vähitellen, vatkaa hyvin jokaisen lisäyksen jälkeen. Mitä enemmän vispaat tässä vaiheessa, sitä kevyempää ja kuohkeampaa kuorrutteesta tulee.
  6. Jaa seos kahteen kulhoon. Vatkaa maito toiseen kulhoon, sitruunan mehu toiseen, jotta koostumus pehmenee pursottamista varten. Suklaakreemiin lisää maidon jälkeen sulatettu suklaa ja sekoita. Sitruunakreemiin voit lisätä halutessasi keltaista elintarvikeväriä.
Vinkki 1: Jos unohdat lukea voikreemiohjeen huolellisesti ja teet kuten minä, eli kippaat samalla kertaa voin, vaniljauutteen JA tomusokerin joukkoon, sekin toimii. :)
Vinkki 2: Jos et käytä kuorrutetta heti, siirrä se pieneen kulhoon ja peitä muovikelmulla. Kuorrute säilyy viileässä 2-3 päivää. Jääkaapissa voikreemi säilyy jopa viikon verran, mutta muuttuu hyvin kiinteäksi, joten se on syytä nostaa huoneenlämpöön vähintään tunti ennen käyttöä.
Vinkki 3: Käytä värjäämiseen cocktailtikkua. Voit lisätä sillä voikreemiin hyvin pienen määrän elintarvikeväripastaa tai -nestettä. Vatkaa huolellisesti, kunnes väri on tasainen. Minä lisäsin keltaista väripastaa sitruunakuorrutteeseen.

Meillä oli ihanat juhlat!

Edit 10.3.2014: Lisäsin puuttuvan kuudennen stepin voikreemin valmistukseen...

8 kommenttia:

Taru kirjoitti...

Ihana tyttö, Apsi ja äiti! Timanttista viikkoa teille kaikille!

Leonida kirjoitti...

Kiitos Elisa!
Samainen tyttö kysyi viime maanantaiaamuna, onko tänään päiväkotia, johon vastasin, että on, koska äidillä on opiskeltavaa. Siihen hän vastasi, että minä en halua mennä päiväkotiin. Kysyin, että miksi. Vastaus oli, että minä en halua olla hoidettava, minä haluan hoitaa lapsia! Hoivavietti on siis suuri, ja Apsi on ollut loistolahja...

Mahtavan upeaa viikkoa täynnä onnistumisia toivotellen...

Haltiakummi kirjoitti...

Voi miten ihanat juhlat teillä onkaan ollut! :) Ja voin vaan kuvitella, kuinka innoissaan Pikkusisko on niitä järjestänyt <3 Aina on kyllä syytä juhlaan, ja jälleen kerran se tuli todistettua.

Rva Kepponen kirjoitti...

Onpas Apsilla ollut kivan 1v juhlat. Onnen apina kun pääsi juuri teidän kotiinne :)

Leonida kirjoitti...

Juhlat saatiin jotenkin helposti ja vaivatta (ja edullisesti) järkättyä, vaikka sunnuntaista kuluikin aika pätkä leipoessa (mikä sekään ei ollut mikään paha juttu). Kertakäyttöastiat ja lautasliinatkin löytyivät aiempien synttärien jämistä.

Tosin aiemmin ei synttärijuhlilla ole äiti maannut sohvalla jalka kohotettuna ohjelmanumeroiden aikaan, eikä isä päätynyt makuuhuoneeseen tirsoille. Pistämme harkintaan ulkoistaa jatkossa ohjelman järjestäminen ja leikkien ohjaaminen lapsille tyystin. :)

Oli niin ihanaa, kun kaikilla vieraillakin oli juhlamekot päällä, hiukset nätisti ja olivat jopa piirtäneet Apsille onnitelupiirrustuksia (kutsussa kerroimme, ettei Apsi kaipaa lahjoja, vaan ystäviä paikalle). Pikkusiskon onnenpäivä ja oli Isosiskollakin kivaa (illalla sanoi Apsin synttärien olleen päivän paras juttu).

Leonida kirjoitti...

Juu, Apsia kyllä hoivataan hyvin. Ihan hyvää harjoitusta sille, jos joskus maailmassa lemmikkieläintä harkitsemme...

Olen muuten aina ajatellut, että Noppa on varsinainen onnenkilppari, kun pääsi Kepposten kotiin. Miten Noppa muuten voi?

Anonyymi kirjoitti...

Voi miten hellyyttävää ja herttaista. Ihania olette <3

Leonida kirjoitti...

Kiitos Helmi Nainen! Kivaahan se on jotain tällaista pikkuhassua järjestää lapsille, edes joskus. :)