maanantai 30. elokuuta 2010

Sata asiaa minusta

Satuin jo kauan aikaa sitten käymään Maritan blogissa lukemassa lähemmäs sata asiaa hänestä. Näitä listoja on muissakin blogeissa pyöritelty, joten halusin kokeilla itsekin, saanko noin pitkää listaa aikaan. Tässä listani, faktaa tai fiiliksiä, ilman tärkeysjärjestystä tajunnanvirran tuloksena:

1. Minulla on pitkät, luonnostaan kihartuvat hiukset.
2. Olen luonnostani sohvaperuna, joka pyrähdyksittäin yrittää hoitaa kuntoaan.
3. Kesällä kävin hiukan punttisalilla, pari kertaa jumpassa, jonkin verran zumbassa.
4. Olen erittäin mukavuudenhaluinen.
5. Olen herkkusuu ja sokerihiiri, mitä yritän pitkänä prosessina muuttaa.
6. Olen ollut kotona lasten kanssa vajaa viisi vuotta.
7. Puhun paljon.
8. Jos vain maltan keskittyä, kuuntelen myös sujuvasti.
9. Keväällä oli pinna tiukalla lasten kanssa hyvin usein.
10. On aika palata töihin.
11. Olen erittäin hellittelevä ja halitteleva äiti.
12. Rakastan perhettäni yli kaiken.
13. Edelleen, joka päivä, totean miehelleni, kuinka ihania tyttöjä meillä onkaan. Ihan joka päivä, niinä huonompinakin.
14. Olen aina ollut perfektionisti, mutta sen yritän jättää jälkeeni. En tosin ole onnistunut siinä vielä.
15. Rakastan järjestellä paikkoja rauhassa.
16. Minulla on lyhyt pinna, mutta kiukku kaikkoaa nopeasti.
17. Murheiden suhteen olen märehtijä-murehtija.
18. Rakastan ja kaipaan kirjojen lukemista.
19. Mieluiten luen kirjan yhdeltä istumalta.
20. Olen aina tykännyt käydä elokuvissa.
21. Minulla on tallessa leffalippuja vuodesta 1989 alkaen.
22. Tykkään myös teatterista, konserteista, musikaaleista, opereteista, oopperastakin, mutta käyn niissä aivan liian harvoin.
23. Haluaisin osata laulaa upeasti.
24. Olen soittanut pianoa lapsena.
25. Parhaat flow-kokemukset olen saanut uppoutuessani pianonsoittoon.
26. Minulla ei ole enää pianoa.
27. Asun mukavassa paritalossa.
28. Meillä on poikkeuksellisen iso piha paritaloksi.
29. Rakastan kukkia.
30. En saa tarpeeksi aikaa puutarhan kuopsutteluun rauhassa.
31. Nautin suunnattomasti kevään ensi krookuksista, ja kesällä kukkaloistosta, kun joka päivä puhkeaa uusi kukka.
32. Rakastan elämää ylipäänsä.
33. Herään aamulla hyvällä tuulella ja ajatuksella, että tämä päivä on hyvä.
34. Sovin riidat ennen nukkumaanmenoa.
35. Kiihdyn liian nopeasti väittelyissä, vaikken olisi varsinaisesti vielä yhtään kiukkuinen.
36. Palaan töihin ristiriitaisin tuntein.
37. Pelkään ikävöiväni lapsia hurjasti, mutta samalla maltan tuskin odottaa omaa, aikuisten aikaa työpäivän ajan.
38. Melkein koko aikuisikäni jalkani on ollut kokoa 38, mutta kahden raskauden jälkeen se on pysyvästi koko 38,5, joskus jopa 39.
39. Rakastan matkustelua.
40. Olen viettänyt välivuotta au pairina Englannissa ja baarimikkona Kyproksella.
41. Olin myös opiskelijavaihdossa Ranskassa.
42. Haluaisin vielä asua ulkomailla jonkun pätkän, mutta se saattaa olla liian vaikea järjestää.
43. Mieheni lisäksi parhaat ja läheisimmät ystäväni ovat äitini ja sisareni.
44. Minulla on myös muutama muu hyvä ystävä.
45. Innostun uusista jutuista aina sen verran paljon, että ensin on saatava hurjan hyvät tarvikkeet.
46. Joskus into hiipuu ja tarvikkeet jäävät pölyttymään.
47. Koska innostun uusista jutuista niin paljon, tulee aloitettua kaikenlaista, mutta sitten iskevät realiteetit päin naamaa ja totean, ettei aika riitäkään kaikkeen.
48. Olen käynyt joskus kalligrafiakurssin ja pidin siitä kovasti.
49. En ole harjoittanut kalligrafiaa yli kolmeen vuoteen.
50. Olen taas innostunut kortinteosta lisäten leimailun soppaan mukaan.
51. Olen taas hankkinut ison kasan tarvikkeita sitä varten.
52. Huomaan, että jotain näpertelyä käteni kaipaavat ja pää sitä, että näkee kättensä työn tulokset.
53. Minulla on yleensä mielipide asiaan kuin asiaan.
54. Olen allerginen koiralle ja muutamalle heinälle.
55. En juurikaan pidä siivouksesta; suorastaan inhoan imuroimista. Tavaroiden järjestäminen sen sijaan on kivaa. Jos tavaroilla on paikkansa. Mitä meillä ei monessa tapauksessa ole.
56. Vessanpesu on palkitsevaa, koska työnsä tuloksen näkee heti.
57. Onnistuin muuttamaan kypsynyttä kotiäidin asennettani tänä kesänä, ja olen nauttinut kesästä ja kotonaolosta ihanien tyttöjeni kanssa täysin rinnoin.
58. Haaveammattini lapsena oli sosiaalityöntekijä. Kunnes isompana tajusin, miten henkisesti raskasta se työ on, ja millä palkalla.
59. Olisin halunnut olla myös psykologi tai psykiatri, mutta luulen olevani liian herkkä ottamaan muiden huolet murehdittavakseni.
60. Aloitin tämän listan kirjoittamisen jo toukokuussa. Olen lisännyt kohtia pikkuhiljaa. Tuntuu, että olen keksinyt jo kaiken, mutta silti olen vasta numerossa 60.
61. Minulla on monta pikku projektia aloitettuna kotona, mutten tunnu saavan niitä loppuun. Esimerkkinä digikuvien läpikäyminen ja valinta paperikuviksi teettämistä varten.
62. Elokuvalippujen lisäksi olen kerännyt ainakin mietelauseita, postimerkkejä, paperinukkeja, kiiltokuvia ja tarroja.
63. Kynsienpureskelu on ollut huono tapani vuosikaudet.Annan kynsieni kasvaa rauhassa hetken, mutta koska ne eivät ole kovin lujat, ne alkavat hieman lohkeilla, jolloin puren ne poikki. Lopuksi viilaan.
64. Miestäni ja minua yhdistää monen muun asian kanssa mieltymys avaruusleffoihin ja -sarjoihin. Olemme nähneet kaikki Tähtien sota -elokuvat, lapsuuden Galactican sekä uuden Galactica-sarjan. Star Trekistäkin pidimme.
65. Parhaat ulkomaiset komediasarjat ovat olleet Frendit ja Dharma ja Greg, joiden jälkeen ei mikään ole kolahtanut yhtä paljon. Tosin 30 Rockia emme alkaneet edes seurata. Tykkäsin kylläkin myös Seinfeldistä.
66. Vielä 35 jäljellä. Öö, minulla on viisi kummilasta, joista kaksi on serkkujani, joista toinen on jo aikuinen. Ryhdyin kummiksi ensimmäistä kertaa 15-vuotiaana.
67. Vaikka olen puhelias ja yleensä pystyn juttelemaan kenen kanssa vain aina jotain, niin koen, että olen huono jutustelemaan niitä näitä. Sen sijaan pystyn hetkessä sukeltamaan syvällisempiin aiheisiin, jopa vieraiden ihmisten kanssa.
68. Nykyinen pukeutumistyylini on jotain muuta kuin haluaisin. Se on lähinnä sopeutettu nykykiloihin.
69. Rakastan kaunita korkokenkiä, mutten voi pitää kovin korkeaa korkoa. Etuvarpaani on parikymppisenä vaurioitunut ja siihen on tullut nivelrikkoa, mikä vaikuttaa kenkävalintoihini.
70. En ole vieläkään tyytynyt, enkä sopeutunut siihen, etten voi enää koskaan kävellä ihanimmilla korkokengillä. Haikailen ja harmittelen edelleen.
71. En ole kovin "leikkisä" luonne, enkä juuri nauti lasten kanssa leikkimisestä. Mieluummin luen heille, tai joskus piirrän ja muovailen. Legoista kyllä pidän, ja toivon, että lapsetkin innostuisivat niistä enemmän. Hiekkalaatikolla sihtaus on todella terapeuttista. Ehkäpä sitten myöhemmin edistyneemmät Barbie-leikit saavat minut uppoutumaan leikin pyörteihin.
72. Haaveilen Ugg-saaappaista talveksi. Ovat kuulemma älyttömän lämpimät. Niillä kelpaisi seisoskella bussipysäkeillä ja leikkipihassa.
73. En ole investoinut Ugg-saappaisiin vielä, koska ne ovat niin kalliit ja mieheni mielestä kamalan rumat. ; )
74. Nyt, kun olen palaamassa töihin, huomaan entistä selvemmin, kuinka hyvää elämää elän. Melkein kaikki elämän osa-alueet ovat reilassa. Oma kunto ja itsestä huolehtiminen ovat toistaiseksi retuperällä, mutta henkinen vireys ainakin lisääntyy työelämään palattuani.
75. En missään nimessä haluaisi enää olla kaksikymmenvuotias.
76. En kyllä missään nimessä haluaisi olla vielä neljäkymmentäkään (kaksi vuotta jäljellä).
77. Silti, ymmärrys tuntuu lisääntyvän iän myötä, joten vanheneminen on aika ok.
78. Vartalo ja naama voisivat minun puolestani kyllä fyysisesti jäädä kolmevitosen tasolle.
79. En tykkää retrosta, jos se tarkoittaa likaisenvärisiä seitkytlukulaisia vaatteita ja isoja printtejä.
80. Askartelussa retrokukka sen sijaan on jees!
81. Jostain syystä olen aina tykännyt kaikesta aidosta; nahasta, villasta, silkistä, puusta, metallista, jalometalleista. Vältän keinonahkaa ja muovia, myös sisustuksessa. Korumaailmassakaan en näe itseäni käyttämässä muovihelmiä kuin lasten koruissa korkeintaan, korumetallillekin henkisesti irvistän, samoin hopeoituja ja kullattuja korunosia käyttäessäni. Helmiäislasihelmiä aion kyllä jonain päivänä kokeilla.
82. Yllä mainittu mieltymykseni käy kalliiksi, siksi olen joutunut tinkimään hankinnoissani.
83. Lapsena, jolloin en vielä tiennyt hinnoista mitään, olin kenkäkauppaan päästyäni säännönmukaisesti valinnut kaupan kalleimmat kengät. Koko aikuisikäni olen ollut samanlainen: jos löydän kaupasta jonkin vaatteen, tavaran tai kengät, jotka todella paljon miellyttävät minua, voin olla varma, että se on kalliimpi kuin 90% kaupan muut vieressä olevat tuotteet.
84. En ole varma, onko tuo kyky siunaus vai kirous.
85. Huh (pyyhkii hikeä otsalta), vielä 15 jäljellä. Mielestäni tämä lista on yksi vaikeimmista kirjoitustöistä, mitä olen tehnyt!
86. Toinen kummallinen piirre minussa on se, että lukiessani tekstiä, suomen- tai englanninkielistä, automaattisesti huomaan aina kirjoitus- ja kielioppivirheet, vaikken niitä etsisi. Tämä on toisaalta hyvä, jos pitää oikolukea jotakin, mutta välillä todella raivostuttavaa. Nimittäin, jos pitää saada tekstin sisällöstä jotain irti, ja teksti on liian huonoa kieltä, minulla kestää asian sisäistäminen todella kauan, koska jokainen kielivirhe vie huomioni itse sisällöstä.
87. Ylläoleva ei kuitenkaan tarkoita, että itse kirjoittaisin aina täydellistä äidinkieltäni, tai englantia. Kumma kyllä.
88. Puhun ranskaa paremmin kuin ruotsia. Luulen, että sanavarastoni on suurempi ranskasta.
89. Olisin halunnut opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun Ruotsiin, jotta olisin saanut riikinruotsintaidon. Tosin, suomenruotsikin kelpaisi, jos osaisin sitä hyvin. : D
90. Ehkä jo tässä vaiheessa huomaa, että tykkään kielistä.
91. Esikoiseni sai viime vuonna syntymäpäivälahjaksi kitaran. Opettelin virittämään sen kielet netin kautta. Löysin jopa alkusävelen, jonka mukaan viritys aloitetaan, netistä. Harmi, että kitara on kuitenkin sellainen vähän parempi leikkiversio, jossa vire ei pysy kauaa.
92. Makeanhimoni on mahdoton. Jos kotona ei ole mitään makeaa, voin vatkata itselleni vaikkapa yhden munan sokerikakkutaikinan ja lusikoida sitä pahimpaan tuskaan. Tätä onneksi ei ole tapahtunut noin kymmeneen vuoteen. Tai sitten minulla vain on hyvät herkkuvarastot koko ajan.
93. Silti, tammikuussa alkanut karkkilakkoni voi hyvin. Miehelläni on koko ajan, lapsillakin välillä, kotona karkkia tai suklaata, enkä ole syönyt niistä yhtään! Meillä on myös taloussuklaata, joka sekin on saanut olla rauhassa kaapissa.
94. Lempivärejäni on musta, ruskea, harmaa, valkoinen, vanha roosa ja tummanpunainen.
95. Peppi Pitkätossu on ihana. Sellaista itseluottamusta ja pyyteetöntä ystävällisyyttä kannattaakin ihailla! Olen aina salaa halunnut olla rajoja rikkova oman polun tallaaja Peppi, kun todellisuudessa olen vastuuntuntoinen, rehellinen, auktoriteetteihin uskova, vaikkakin kriittinen, valtavirran kulkija.
96. Vastuuntunto ja säännöt istuvat selkärangassani niin tiukassa, etten usko pystyväni, enkä enää haluaisikaan heittäytyä huolettomaksi Pepiksi. Kai se on tärkeää olla lainkuuliainen, kunnon kansalainen, joka kasvattaa yhteiskuntakelpoisia kunnon kansalaisia.
97. Lempijuomani on samppanja, ja sen puutteessa cava. Punaviini tulee vasta tämän jälkeen. Tykkään minä vedestä ja Cokis Zerostakin, mutta tällä kohden oli mielessä alkoholituotteet. ; )
98. Olen perusonnellinen ihminen. Ja kiitollinen siitä.
99. En pysty enää lukemaan hirvitysuutisia lasten kärsimyksistä, koska ne ahdistavat liikaa.
100. Blogimaailmaan astuminen ja sen positiiviset seuraukset, sielunsiskot ja avartunut kotiäidin maailma, ovat ehdottomasti makein elämääni sujahtanut asia pitkään aikaan!

7 kommenttia:

  1. Ihania juttuja sinusta! Tykkään ihan hirveesti lukea näitä tällasia juttuja mistä saa paljon tietoa bloggaajasta, hänen elämästään ja asioista mitkä on hänelle tärkeitä. Ikään kuin tutustuu paremmin!

    VastaaPoista
  2. Listahan voisi olla minun :)

    Paitsi toi tavaroiden järjestely ei valitettavasti osu tähän talouteen. Ja pettymyksekseni olen vähän sellaista tyyppiä, että kun asiat ovat hyvin en meinaa osata pysähtyä ja olla onnellinen, vaan silloin fokukseen joutuu joku tyytymättömyyttä aiheutta juttu, joka nakertaa fiiliksen.

    Hyvää työnaloitusta!

    VastaaPoista
  3. Ai, kuinka hienoa, että jaksoitte kahlata koko listan loppuun! Oli se pitkä kuin kirahvin kaula!

    Juuri luin tuosta tyytymättömyydestä jostain lehdestä, että jos ihminen ei pysty nauttimaan siitä, mikä on hyvin ja mitä hänellä on, vaan keskittyy siihen, mitä puuttuu, voi pysähtyä muistelemaan, että onko kenties lapsena jäänyt paitsi jostain; sylistä, huomiosta, rakkaudesta; tai kokeeko, että tarpeet ovat silloin jääneet täyttämättä. Sellaisesta saattaa olla tuloksena tunne, että aina jotain puuttuu.

    Minulla on yksi esimerkkitapaus mielessäni, mutta siitä voin turista Rouva Kepposelle sitten livenä, kun nähdään seuraavan kerran.

    Mutta nyt pitää valmistautua lähtemään Mirkan luo leimalainaan!

    VastaaPoista
  4. Hei Muru
    Olipa hauska lukea tunnustuksia itsestäsi. Melkein kaikki elleivät kaikki olivat niin tuttuja asioita. Kiva tuntea lapsensa ajatuksia ja luonteenpiirteitä niin hyvin vielä aikuisenakin. Siitä olen niin onnellinen.

    VastaaPoista
  5. Olet ihana, äitikulta!!! <3

    VastaaPoista
  6. Tuosta tyytymättömyys-asiasta.. nyt vasta siitä luin tässä kommentissasi. Onkohan mulla jotenkin noin sitten, joku lapsuuden trauma tms. En ainakaan muista että olis äiti mua juurikaan hellitellyt. Ihan kateena luen äitisi ihanaa kommenttia sulle.. mulla todella huonot välit äitini kanssa. Olen kyllä miettinyt, onko se lopulta syy aika moneen ahdistukseen mulla.. ehkäpä. Pitääpä tätä tuumailla......

    VastaaPoista
  7. Voi, miten ikävä kuulla, ettet ole läheinen äitisi kanssa! Ja jos sinusta tuntuu, ettet ole saanut tarpeeksi hellimistä lapsena, niin tulee kyllä paha mieli puolestasi. : ( Minä kun olen saanut monelta taholta lämpöä ja hellyyttä vauvasta asti, ja edelleenkin saan.

    Minulle äiti on erittäin tärkeä ja aivan erityinen voimavara, joten en yhtään ihmettele, jos vaikea äitisuhde on vaikuttanut persoonaasi ja elämääsi enemmän kuin arvaatkaan.

    Onneksi niistäkin asioista voi selvitä myös jälkikäteen. Eikös se ollut Ben Furmaninkin kirja, että "Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus"? Hyvä alku sinulla ainakin jo on, kun kerran olet jo mietiskellyt, josko tuo äitisuhde on poikinut erilaisia ahdistuksia.

    Hedelmällisiä tuumailuja sinulle! Kuulisin kyllä mielelläni, mihin tulokseen sitten joskus tulet! Jos ei julkisesti, niin sitten vaikka sähköpostilla... Mutta ei siis mitään pakkoa tai velvoitetta, Helisein!

    VastaaPoista

Odotan innolla kommenttejasi!