Edellisiin huhti-toukokuun kuviini kävin kuvaamassa jatkoa vielä viimeisistä rotkolemmikeistä, sillä aiemmat kuvani olivat epätarkkoja. Ei meinannut onnistua tälläkään kertaa, sillä oli tuulinen päivä, mutta yksi tarkempi sentään jäi jäljelle.
Ihanaisen ihana rotkolemmikki aivan läheltä. Forget-me-not!
Vaikka kuunliljojen lehdet kasvavat hurjaa vauhtia etupihan kukkapenkissäni, löysin sieltä vielä yhden pienen pikkutalvion kukan taponlehtien keskeltä. Ensimmäinen kuva tästä tulokkaasta, joka kotiutui penkkiini viime kesänä isäni vaimon kukkapenkistä. Hyvin pärjäsi ja täytti penkkiä talven jälkeen loistokkaasti tähän asti. Nyt ei enää juuri näy, kun kuunlilja alkaa ottaa vuoroansa.
Piskuinen pikkutalvio eli Vinca minor, taponlehden eli Asarum europaeumin seurassa.
Jalokurjenpolvi eli Geranium 'Victoria' ja loistosalvia eli Salvia superba 'Mainacht'.
Ihanat yhdessä - jalokurjenpolvi ja loistosalvia lähikuvassa.
Tämä loistosalvia on mielestäni aivan mahtavan värinen.
Takapihan penkissäni on vielä hiukan tyhjää tilaa, joka pitäisi täyttää. Sopiva kolo on karpaattienkellon takana, jalokurjenpolvi 'Victorian' edessä, eli noin 30-40 cm korkeata perennaa kaipaan. Ei kellokukkaa, eikä kurjenpolven tyyppistä kukkaa, jotta muotokieleen tulisi vaihtelua. Paikka on toisaalta hurjan paahteinen, mutta usein myös tuulinen. Keksiikö joku ehdottaa jotakin?
10 kommenttia:
Olen aivan hullaantunut näihin kukkakuviisi...värit hehkuvat niin kauniisti...
Osaisinpa itse rakentaa yhtä kauniin kukkapenkin...
Tuohon loistosalviaan taisin hurahtaa juuri! Jotenkin olen ajatellut, etteivät ne talvehdi kovin varmasti. Mä täällä odottelen pionien avautumista, sekä Louise-ruusu tekee kaksi kukkaa ;)
Kiitos Ritva_47! Aurinkoisena päivänä tuntuvat värit hehkuvan. Kamera on pieni digipokkari, joka on liian hidas esim. lasten vauhtiin, tai tuulen heiluttamiin kukkiin, mutta välillä silläkin onnistuu...
Niin, ja penkin rakentaminen onnistuu sillä, kun ostaa/lainaa kirjastosta kasan perennakirjoja ja alkaa perehtyä asiaan! Ja netistä vinkkejä saa myös.
Mirka, loistosalvia on yksi lemppareistani, kun on niin upean hehkuva väri ja kukkii pitkään. Viime kesänä sain toisenkin kukinnan vielä lokakuussa, kun oli niin lämmintä. Ja näyttää tykkäävän talvehtia ainakin tässä penkissä.
Täällä Louisessa on kukkinut jo muutama kukka ja nuppuja on lisää odottelemassa avautumista!
Herkkiä ja hehkeitä, ihania sinisiä <3
Kyllä sitä jotenkin niin älyttömästi nauttii talvikauden ja orastavan kevään jälkeen tästä väriloistosta! Ihanaa!
Mietin, mitä tuohon voisi laittaa... olisiko joku harmahtava lehtinen, se voisi korostaa noita värejä...maksaruoho? Hopeahärkki? Tai sitten poimulehden kukinnon vaaleanvihreä voisi olla hyvä kontrasti tähän aikaan, tosin se taas vaatii leveyssuunnassa tilaa
Kiitos vinkeistä, Eloise! Kasvaako maksaruoho korkeammaksi kuin karpaattienkello? Niitäkin taitaa olla montaa lajiketta. Hopeahärkki ei kai kuki? Täytyy tutkia myös tuota poimulehteä.
Ainakin meillä oleva isomaksaruoho kasvaa ( korkeus noin 30-40 cm), kukkii syksyllä marjapuuronvärisin kukinnoin. Hopeahärkki kukkii juuri nyt valkoisin,pienehköin, tähtimäisin kukinnoin, lehdet todellakin hopean värisiä, pienikokoisia. Innokas kasvamaan paahteisilla paikoilla, niinkuin tuo isomaksaruohokin...
Pitää tutkia noita maksaruohoja, että minkä värisinä niitä saa. Hopeahärkki voisi olla kyllä kiva.
Tajusin kylläkin tässä juuri, että nyt, kun kurjenpolvi on kasvanut täyteen mittaansa, paikka onkin puolivarjoinen, koska vain osan päivästä aurinko paistaa siihen kurjenpolven peittäessä toisen osan päivää...
Minullakin aamusta hiukan yli puoleen päivään varjostaa talo ja sitten taas illalla viereinen talo, paahteessa eivät ole koko päivää. Silti jaksavat kasvaa ja kukkia :). Melko helppoja siis vaatimuksiltaan.
Lähetä kommentti