Tukholman reissun jälkeen viime viikonloppuna jäi maisti päälle, siis karkkien. Olin päättänyt, että saan reissussa syödä karkkia ja vielä illalla kotiin tultuanikin (appiukko oli tuonut ison laatikollisen Brunbergin Suukkoja). Sinänsä ihan hyvä suunnitelma.
No, sunnuntai meni vielä aika hyvin, vaikka Suukot (mielestäni tosin ne ovat vanhoja kunnon Pusuja) hiukan kummittelivatkin mielessäni. Maanantaina tulin töistä kesken päivän pois ilmeisesti lievän ruokamyrkytyksen takia, ja ilta meni kärvistellessä, eikä ruoka oikein maistunut.
Tiistai olikin sitten tuomiopäivä. Jäin etäpäivälle kotiin, koska olo oli vähän heikko edellispäivän jälkeen, mutta se taisi olla SUURI virhe. Kiskoin naamaani ainakin kaksi tai kolme Pusua, nougat-patukan, joita oli reissussa eväänä ja säästynyt, ja miehelle tuomiani Bilar-karkkeja kourallisen!
Loppuviikon sadattelin sysimetsää päin mennyttä "en tapaa syödä karkkeja" -periaatettani, ja harmittelin heikkouttani. Mutta pääsin siitä yli! Enää ei harmita yhtään, sillä olen päättänyt jatkaa edelleen "valitsemallani tiellä", eli rajoitan karkkien syömistä, mutta joustan enemmän kuin viime vuonna.
Päivän, viikon ja viime vuosien saavutus sen sijaan on tältä illalta: hölkkäsin ensimmäistä kertaa noin viiteentoista vuoteen puoli tuntia putkeen. Hitaasti, mutta varmasti, ja olisin jaksanut pidempäänkin!
5 kommenttia:
Hieno hölkkäsaavutus!
Tuohan kuulostaa upealta, tuo hölkkähomma... kuntosi on siis vähintään kohtuullinen :).
Kiitos ihanat naiset, kun noteeraatte vain tuon saavutuksen ja jätätte repsahdukset huomiotta. :D
Hei, himourheilija!! Sellainenko susta on kehkeytynyt poissaoloni aikana?? Upeaa. U-PE-AA!!
Kiitos vain, Hymytyttönen, vaikka aika kaukana olen himourheilijasta! Viime aikoina hyvin harvakseltaan lenkkeillyt, mutta joka kerta hyvin mielelläni! Siihen pyrin, että lenkillä olisi kiva käydä, enkä ota paineita, jos kuluu pari viikkoa, etten ehdi/jaksa. :)
Tervetuloa takaisin - pitkästä aikaa! :)
Lähetä kommentti