Minä ilmeisesti olen tarvinnut
50 kappaletta neuleita. Tänään löysin kaksi viimeistä, Marimekon mustan, pitkän villatakin, joka ei ole oikeastaan koskaan tuottanut minulle iloa, vaikka onkin laadukas ja Samu-Jussi Kosken designia, ja InWearin viininpunaisen niukan villatakin, jonka väri ei ole enää "minua". Ne päätyivät pois myytävien/lahjoitettavien kasaan.
KonMari-projektini on edennyt helpoista karsittavista, kuten sukat ja alusvaatteet, koko ajan vaikeampaan suuntaan. Neuleet ovat minulle rakkaita ja jonkinlaisia turvavaatteita kesät talvet. Olen yrittänyt kerätä mahdollisimman paljon kasmirneuleita talvikaudelle, sillä kasmir on ainoa villamuoto, joka ei karvastele ihollani. Yhden mustan kasmirneuletakin käytin loppuun - kyynärpäiden kohdat "hiutuivat" ohuiksi ja näkyivät ihoa vasten selkeästi, joten sille neuletakille sanoin hellät hyvästit melko lailla samoin tein. Työni on näkyvää ihmisten edessä olemista, joten asun pitää olla huoliteltu, joskaan ei erityisen virallinen.
 |
| Neuleet laatikossa ja kerättynä yhteen kasaan. |
Neuleita karsiessani huomasin muun muassa, että jossain vaiheessa olen ostanut erilaisia ketjuliikkeiden puuvillapooloja tai muita neuleita tyylistä, jota ehkä toivoisin noudattavani. Sittemmin neuleet olivat jääneet käyttämättä juuri samaisen niukan ja toisaalta kerrospukeutumisen tyylin sekä halvan materiaalin vuoksi. Ne neuleet eivät tuottaneet minulle iloa lainkaan, joten bye bye, baby; sinne menivät roskiin tai hyväntekeväisyyteen!
Surua tuotti laittaa poistettavien kasaan tummanharmaa pehmoinen neulemekko, jonka ostin joitakin vuosia sitten Pariisista. Se oli ihana ja näin sieluni silmillä itseni kyseinen mekko päällä, läpinäkymättömät mustat sukkahousut sekä mustat saappaat jalassa tyylikkäänä töissä, mutta todellisuudessa en sitten näyttänytkään ihan niin hyvältä mekko päällä. Toisin sanoen, käyttämätön neulemekko joutui lähtemään. Mahtui se päälle, muttei näyttänyt hyvältä, ei vaikka laihtuisin 10 kiloa, joten mitäs sitä sitten enää säilyttämään. Toinen surun aihe oli vaaleanpunainen, ison v-aukon omaava pitkä, kapealinjainen Oui-merkin neule. Tykkäsin siitä hurjan paljon, kun ostin, mutta todellisuudessa neule sopii kapealle uumalle paremmin kuin omenamallin keholle. Sniif, hyvästit sillekin vähän käytetylle kaverille.
 |
| Hylätyt neuleet: lempineuleita, ei-niin-hyviä ostoksia, jopa käyttämätön neuletakki (ei pukenut minua)... |
Toki neuleita minulle jäikin. Lähtötilanteessa niitä oli siis 50 kpl, joista 20 kappaletta karsin. Jäljelle jää siis 30 neuletta eri tarkoituksiin. Kasmirneuleet ovat syksy- ja talvikauden vaatetta enimmäkseen. Ohuet puuvilla- tai silkkineuletakit eri väreissä ovat puolestaan hyviä kevät- ja kesäkaudella, sekä alkusyksystä, myös töissä. Pitää minulla olla pari pitempääkin neuletakkia ja toisaalta joku paksumpikin, jota keväällä ja kesällä voi pitää takin sijaan. Pidin aika monen sellaisen neuleen, joka mahtuu päälle ja näyttää ihan ookoolta. En voi olla liian nirso juuri tällä hetkellä. KonMari-kierros kakkosella on sitten helpompi karsia jo karsituista ne, joita en vahingossakaan valitse kaapista päälleni.
 |
| Mitä jäljelle jää... kasmiria, silkkiä, pitkiä neuletakkeja ulkokäyttöön. |
Täytyy myöntää, että olin silti hiukan tyrmistynyt neuleiden määrästä. Jäljellä on vielä pitkähihaiset paidat, mekot, hameet, ulkovaatteet, talvivaatteet, kengät, laukut ynnä muut asusteet... En edes mainitse vielä kodin muita "konmarinoitavia" tavaroita. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti