lauantai 18. heinäkuuta 2020

Kukkarakkautta eli tarina siitä, kuinka minulla kävi huipputuuri osa 1

Tässä eräänä aamuna luin tutun kukkakauppiaan postauksen Facebookissa hänen lomalle lähdöstään. Hän ilmoitti, että tervetuloa iltapäivällä hakemaan ilmaiseksi kukkia, jottei joudu roskiin laittamaan. :o

Tajusin, että minähän olen täysin vapaa ajelemaan kukkakaupalle tätä ihanaa ihmistä tapaamaan ja kukkia hakemaan. Kerrankin osui onni oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan! Otin 12-vuotiaan kuopuksen mukaan - ja pyynnöstä ämpärin.

Paikalla oli jo suurin joukko käynyt, ja saimme lähes keskenämme kerätä mieleisiä kukkia, sovittaa yhteen värejä ja ottaa niin monta kuin halusimme, ruusuja, pioneja, eustomia, neilikoita, kaikkea mahdollista. Mikä taivas tällaiselle kukkarakkaudesta kärsivälle!
Ämpäri auton perässä oli pullollaan kukkia.

Kuopus ihastui yhteen valmiiseen kimppuun ja sen lisäksi tuli vielä kukkanippuja mukaan.

Ulkoa löytyi vielä muutamia heiniä sekä kesäkukkia, jotka nekin lähtivät mukaan: koristebataattia, samettiruusua, ahkeraliisaa, paria eri heinää.


Loppupäivä kului kimppuja sommitellessa ja sitoessa. Koska olen tällainen noviisi ja harrastelija ilman varsinaista sitomisosaamista, aikaa kului runsaasti. Lasillinen roseeta kummasti sopi fiilikseen kaikkien niiden ruusujen joukossa.

Aivan hurjan monta kimppua sidottua tai maljakkoon aseteltua sain tehtyä, joten myös lähipiiri ja naapurusto saivat oman osansa.

Allaolevat kuvat ovat tyttären ja minun ensimmäisinä keräämistä kukista, unelmaväreissä. Tämä oli meidän lempikimppumme.






Kyllä vain kukka osaa olla kaunis kaikin puolin!

Lisää kuvia ihanista, ihanista kukista seuraavassa postauksessa. Tämä riittänee tällä erää!


Ei kommentteja: