sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Musta kyynel

Erään asiakkaani, naapurini, äiti oli tykästynyt naapurini Meren kosketus -kaulakoruun, ja toivoi samantyyppistä ystävälleen. Väritys tuli olla dramaattista punaista ja mustaa, ja metallina kulta ystävän persoonaan sopien.

Korun tekoon meni enemmän aikaa kuin toivoin, sillä ensin tilaamani mustat akaattiovaalit olivat älyttömän huonolaatuisia. Valitin niistä nettikaupalle, ja sain kuin sainkin hyvän nauhan kyseisiä helmiä. Aikaa vain meni enemmän...

Lopputulos miellyttää itseäni, vaikken kullanvärin erityinen ystävä olekaan. Toivottavasti se miellyttää myös saajaansa, jota en ole koskaan tavannut! Korun nimi tulee (melko itsestäänselvästi) riipuksen mustasta fasettihiotusta lasikyyneleestä.

Kaulakoru 71 cm Lacrima Nera.
Mustia akaattiovaaleja, punaisia pyöreitä akaatteja, musta fasettihiottu lasikyynel, kullatut korunosat.

12 kommenttia:

  1. Heissan,

    eksyin Mirkan blogista tänne ja jäin ihailemaan korujasi. Erityisesti yksi sydänriipuksella varustettu nauha oli mieleeni. Mistä muuten löydät kaiken tarvittavan materiaalin, riipukset ym, ?

    Palailen paremmalla ajalla,

    Petriina

    VastaaPoista
  2. Riipusosa on ihana! Hmm, tekisi mieleni hieman kopioida ;) Erilailla tietysti kuin itselläsi on, mutta saapi nähdä! Tällä saralla alkaa olemaan hieman hiljaiseloa kun rupesin neulomaan. Mutta kaunis on tämäkin koru.

    VastaaPoista
  3. Petriina: Kiitos!! Kiva, että eksyit tänne; tervetuloa vaan toistekin...

    Nykyään ostan tarvikkeet lähinnä nettikaupoista Englannista ja USA:sta, mutta esim. Helsingin Kädentaitomessuilta ostelen suomalaisten helmikauppojen tuotteita. Tuo musta "kyynelkin" on viime keväänä ostettu Omakorun ständiltä.

    Tuossa oikeassa sivupalkissa on "Koruiluosoitteita"-kohdassa linkkejä joihinkin helmikauppoihin. Noista ainoastaan tuota Fire Mountain Gemsiä en ole kokeillut, koska postikulut ovat järjettömät, eli kimppaostoksiin sopivammat. Laitoin sen listaan lähinnä siksi, että se on kuuleman mukaan luotettava ja valikoima on varmaan paras kaikista. : ) Helmetti-foorumissakin on paljon vinkkejä helmikauppoihin sekä Suomessa että ulkomailla.

    Ninni: Kaunis kiitos! Kopioi ihmeessä! Tarkoititko tuota renkaista tehtyä kohtaa, vai sitä roikkuvaa osaa. Nimittäin tuo keskikohta oli pakon sanelema juttu. Minulla ei ollut kullattua isompaa rengasta, jota olisin alunperin halunnut käyttää, joten liitin sitten kolme rengasta toisiinsa. Se onnistui aika mukavasti, ja ajattelin kokeilla sitä toistekin - ihan suunnitellustikin. ; )

    Ei ihme, jos koruilu jää vähemmälle, kutominen taitaa olla aika koukuttavaa. Ja vuodenaika on mitä parhain sille, koska neulomuksia tarvitaan pian... Kuitenkin palaat sitten taas korujen pariin, kun on taas sen aika, eikös niin?

    VastaaPoista
  4. Upea koru! Nainen, jolle vahvat sävyt sopivat näyttää upealta tässä. Sinulla on taito Leonida ihanainen!

    VastaaPoista
  5. Tulinkin heti :-) Mä en yhtään tiedä miten koruja tehdään, mutta kiinnostusta olisi. Kävinkin kurkkimassa noita korupaikkoja ja kiinnostus vain yltyy, ihania juttuja, apua !!!! ( Apua siksi, että en osaa pysyä kohtuudessa missään asiassa, näen jo sieluni silmin miten kohta joka paikka pursuaa kaikenlaista koruihin liittyvää ! )

    VastaaPoista
  6. Lehtokotilo: Kiitos murusein! Lahjan saaja on kuulemma tumma ja hyväryhtinen nainen, joten uskallan toivoa, että koru passaa hänelle.

    Petriina: Hih, kiva, kun tulit taas! Minä aloitin koruilun puolitoista vuotta sitten penkomalla nettiä. Löysin ohjeita tekniikoihin ja työkaluihin liittyen, esim. http://www.jewelrylessons.com/ ja http://www.fusionbeads.com/beadingfaq/bead_techniques.php saattavat auttaa alkuun.

    Myös siellä Helmetti-foorumissa saa kysellä viisaita ja tyhmiä, ja lukea muiden saamia neuvoja. Siellä vuosikausia koruja tehneet konkarit jaksavat neuvoa keltanokkia!

    Sitten, kun olet katsellut ohjeita riittävästi, kannattaa käydä jossain helmiliikkeessä hypistelemässä livenä kamppeita, jotta saa jotain käsitystä siitä, minkäkokoisia mitkäkin korunosat ovat. Esim. puristushelmet ovat todella pikkuruisia...

    Minä kävin ensiostoksilla Sinellissä, joka osoittautui todella kalliiksi paikaksi. Mutta sain siten tehtyä ensimmäisen koruni, ja vähän myyjiltäkin vinkkiä teknisiin asioihin. Sen jälkeen olen pitäytynyt enimmäkseen ulkomaan nettipuodeissa.

    Ostin tänä vuonna yhden aika kivan kirjankin: Helmitaivas (Johanna Vireaho, Sari Tammikari). Itselleni ei tullut juurikaan mitään uutta tekniikka- tai työkalumielessä, koska olen jo nettiopiskellut asiat, mutta nautin silti täysillä kirjan kauniista kuvista ja vinkeistä.

    Varoitan vain, että nälkä kasvaa syödessä, ja kohta sinulla on hurjasti helmiä ja tarvikkeita, ja joka päivä uusi koru kaulassa! Hmm. Se ei tosin ole ollenkaan paha juttu, joten se ei liene varoitus kuitenkaan, vaan ilmoitus. ; ) Onneksi helmitarvikkeet mahtuvat melko pieneen tilaan.

    Minulla on sama tilanne jo korttiaskartelutarvikkeidenkin kanssa, ja ne vievät huomattavasti enemmän tilaa. Nyt minulla vain ei ole oikein aikaa tehdä niin paljon kaikkea kuin haluaisin. Minulla on uusi, hyvä ompelukonekin, mutten siis VOI alkaa ompeluhommia, korjausompelemista lukuunottamatta, koska sitten ei jää aikaa enää nukkumiseen!

    VastaaPoista
  7. Kyllä korujakin teen koko ajan, mutta en samalla vauhdilla kuin olen tottunut. Rupean kiinnittämään enemmän ja enemmän huomiota suunnitteluun kuin tekemiseen ja ennen markkinoita oli meno niin kova, että piti saada pienimuotoinen hengähdystauko ;) Ja kyllä tarkoitin tuota linkitettyä osaa helmen yläpuolella =D

    VastaaPoista
  8. Huisin kaunis tämäkin. Dramaattinen, se juuri on se oikea sana tälle!! Wau!

    VastaaPoista
  9. Ninni: Ai hyvä, ettei ole ihan korunteko loppunut! : ) Toivottavasti markkinat menivät hyvin. Olen jäljessä blogien seuraamisessa, enkä ole ehtinyt montaakaan kommentoidakaan, mutta tätä tämä nyt taitaa toistaiseksi olla, että viikonloppuna yritän ahmia kaikkien muiden jutut, kirjoittaa ja valokuvata omat, ja joskus jopa kommentoida. Huh.

    Maalari: Kiittää ja kumartaa!!!

    VastaaPoista
  10. Ja minä kun luulin välttyväni korujen teolta ihan sillä, että en mene millekään kurssille tms. ;-) Pakko kai sitä on kuitenkin käydä hiukan kurkkaamassa noita mainisemiasi nettisivuja...

    VastaaPoista
  11. kaunis :) voisin hyvin kuvitella omaan kaulaankin.

    VastaaPoista
  12. Petriina: Heh hee, eipä niitä kursseja ole täälläkään päin käyty, mutta niin vain harrastetaan. : )

    Tanja: Kiitos! Korutaitajan kehut lämmittävät!

    VastaaPoista

Odotan innolla kommenttejasi!