Viime viikko on ollut yhtä juhlaa meikäläiselle. Meillä mieheni molemmilla kanssa oli syntymäpäivät, ja minulle osui harvinaisen kivoja tilaisuuksia juuri näille päiville.
Sain taannoin avec-kutsun Olivia-lehdeltä tapahtumaan, jossa "catwalkilla" oli Vepsäläisen klassikkohuonekaluja sekä Selected Femme/Homme -vaatteita. Tilaisuuden juonsi Saimi Hoyer, erittäin ammattitaitoisesti ja rennosti. Siellä oli myös kiinnostava, joskin lyhyt, esitelmä Olivian tyyliperiaatteista päätoimittajansa Niina Leinon toimesta.
Mutta se, mikä sykähdytti tällaista kotiäitiä, kuten myös seuranani ollutta siskoani, oli tarjoilut. Campo Viejo -cavaa, tuoreita mansikoita, Fazer Gourmet -suklaata sekä Camparista ja Rubyred-mehusta erilaisia drinkkejä tarjolla koko illan. Rikoin karkkilakkoni suunnitellusti ja hyvällä omatunnolla syöden ehkä seitsemän konvehtia huuhdellen ne cavalla alas.
Kirsikkana kakun päällä olivat kolme "Huippista" eli Suomen huippumalli haussa -ohjelman kärkikolmikko Saara, Tiia ja Jenna! Nämä tytöt olivat kyllä todella suloisia, kauniita ja mukavia - ja varmaan kaksi metriä pitkiä koroissaan! Heidän vieressään minä näytin joltain tanttarallalta, joka on yhtä pitkä kuin leveäkin, vaikka olen sentään 168 cm pitkä, enkä suinkaan ihan yhtä leveä. Otimme valokuvat heistä ja minusta, että pääsin miehellenikin näyttämään, että keiden kanssa siellä juhlittiin... : )
Saimi Hoyer oli yhtä hoikkaa jalkaa ja erittäin mukava. Otatimme hänestä, siskostani ja minusta myös kuvat, heh, ihan turisteina siis! : D Mukaan tapahtumasta tarttui muutama lehti, erittäin edullinen lehtitilaus, pari hyvää alennuskuponkia Selectedin myymälään ja pari kaunista gerberaa, jotka annoin tytöilleni. Tämä oli reilun parin tunnin keikka, mutta piristi kovasti mieltä. Ihanaa, erilaista, hiukan ylellistäkin meininkiä ja aivan ilmaiseksi.
Olin todella iloinen tästä illasta, mutta seuraava ilta se vasta ihana olikin! Pääsin miehen avecina erään hänen työpaikkansa yhteistyökumppanin järjestämään tilaisuuteen yksityisklubi Bläkiin. Erittäin hyvällä maulla sisustettu ja varsin ammattitaitoisella henkilökunnalla varustettu klubi on tosiaan varattavissa yksityistilaisuuksiin. Emme sitä olisi edes löytäneet ilman ohjeita, sen verran hyvin piilotettu paikka se on.
Tarjolla oli samppanjaa, viittä eri sorttia koko illan sekä käsintehtyjä konvehteja. Lisäksi tarjottiin herkullinen buffet-illallinen viineineen ja konjakkeineen. Huipennuksena Chisu esiintymässä akustisesti. Hän on kyllä hyvä laulaja, sanoittaja ja karismaattinen esiintyjäkin. Kaiken lisäksi yritys oli järjestänyt valokuvaajan ottamaan vieraista kuvia, jotka sitten lisättiin digikehykseen, jonka jokainen pari sai mukaansa illan lopussa. Meille tuli kehykseen siis pari kuvaa meistä ja yksi kuva meistä Chisun kanssa. Oli kiva näyttää lapsille seuraavana päivänä, että tämän naisen laulua olimme kuuntelemassa.
Meille lähti omakin samppanjapullo mukaan, koska yhteistyökumppanin edustaja oli niin huomaavainen, että oli pistänyt mieheni syntymäpäivän ylös, ja sen johdosta sitten lahjoi miestäni samppanjalla! Mikä ihana yllätys! Illan päätöskin oli erittäin mieluinen. Kävimme vielä aivan kahdestaan jossain baarissa istumassa yhdellä, ennen kuin palasimme kotiin, josta päästimme lastenhoitajat nukkumaan. Saimme siis viettää aikaa myös ihan kaksin vain.
Kyllä se vain on niin harvinaista, että tällainen kotiäiti pääsee yhtään mihinkään kenenkään toisen piikkiin nauttimaan mistään ylellisestä, että olen vieläkin onnesta soikeana näistä hauskoista tilaisuuksista. Kotiäiti kiittää, ja jaksaa taas paremmin pakertaa arjen kimpussa.
9 kommenttia:
oi,oi, miten ylelliseltä kuulostavaa. Ihanaa, että sait tuollaisia tähtihetkiä, niiden voimalla arkikin saa uutta hohdetta. Onnellinen olen puolestasi ja miehesikin puolesta :))).
Ihana juhlaputki!
Hurmaavaa hemmottelua :-D Olen iloinen puolestasi!
Kyllä no tuollaiset jutut todella piristävät, turha sitä on kieltää. Normaali arki kun ei kuitenkaan ole mitään shampanjaa ja mansikoita - eikä vaahtokarkkejakaan, ainakaan meillä. Teillä ehkä ;) Ja ehkä parasta on se, että saa olla hetken rauhassa, hemmottelun kohteena, maistaa sen mansikan suussaan ihan rauhassa ilman ajatusten karkaamista arjen asioihin.
Kiitos kaikille!!
Heh, samppanjan yritän pitää ohjelmistossa silloin tällöin piccolopullojen avulla. Mansikoita toivottavasti näkyy koko mansikkakauden joka päivä, mutta ei niitä vaahtokarkkeja tämän minun karkittomuuteni takia ole enää maisemissa... ; ) Mutta siis arki on silti välillä aika kaurapuuroa ja rasittavaakin.
Niin, kyllä se tosiaan parasta oli, kuten Mirka kirjoitti, että sai olla hetken rauhassa (aikuisten kesken) ja vain nautiskella kaikesta, mitä oli tarjolla, silmin, korvin, haistamalla ja maistamalla...
Kuullostaa ihastuttavalta, molemmat "keikat"! Ja pakko sanoa että iloitsen puolestasi, koska selvästi osasit nauttia ja ottaa pikkujututkin huomioon. Toivottavasti nuo antoivat virtaa (shampanjavirtaa??) piitkälle kesään ♥ Nyt maistuu taas se kaurapuurokin!
Minä olen niitä ihmisiä, jotka huomaavat erityisesti onnistuneet yksityiskohdat, kirsikan kakun päällä, pisteen i:in päällä, joten kyllä tosiaan sain nauttia juhlista.
Kaurapuuro ei ole yhtään hullumpaa taas! ; )
Kuulostaa upealta ja juhlavalta!
Sitä se olikin! Mutta ajattele, joillekin se on arkipäivää, ja lyön vaikka vetoa, ettei enää niin sanotusti "tunnu missään", jos tuollaiset tapahtumat ovat sitä kaurapuuroa. ; )
Lähetä kommentti