Tämä kortti tuli tehtyä iltamyöhään seuraavan päivän vierailua varten. Saaja oli rakas serkkuni, jonka "näköinenkin" tuosta kortista tuli.
Onnea uuteen kotiin, rakas L.!
Koru syntyi sitten yllättävän jouhevasti kauniiden ajatusten siivittämänä. Riipuksen otin ilmaiskorusta, josta purin käyttökelpoiset osat uusiokäyttöön. Olen jo pitänyt korua pari kertaa. Harkitsen myös rannekorun tekoa sille pariksi.
Kaulakoru 42 cm Kauniita ajatuksia.
Fasettihiottuja ruusukvartseja, foliosiemenhelmiä, hopeoidut korunosat ja kristalliriipus korumetalli-istutuksella.
Sormia syyhyttää korttien teko, mutta eniten estää tavaroiden esilleotto ja poislaitto, sillä siinä on hiukan hommaa. Tässä talossa, kun ei voi jättää leimoja ja musteita irrallaan pöydälle odottamaan seuraavaa inspiraatiota...
8 kommenttia:
Voi kuinka henkäyksen keveän näköinen on tuo korusi...herkkä.
Käsillä tekeminen on kyllä aivan upea keino viedä ajatukset muualle. Ymmärrän tuon tuskan tavaroiden esille ottamisesta ja niiden pois korjaamisesta, se on kyllä arjen tohinan keskellä sellainen hidaste, joka jopa estää koko puuhaan ryhtymisen.
Kiitos murunen! Keveä ja ilmava oli toiveenikin, kun tuo oma olo on niin painava (siis fyysisestikin) nykyään...
Ihana koru ja aivan ihana kortti. Mä voisin ottaa ton kortin kodin :)
Kaunis kortti ja koru. Korussa nuo "tuplarinkulat" ovat mielestäni todella kivat, käyvät hyvin yhteen pulleamman keskepyörylän kanssa. Itse asiassa haluaisin juuri tuollaisen korun, mutta vähän voimakkaammalla värillä :)
Kiitoksia, kiitoksia! Tässä ihan nolostuu, kun kehutaan, vaikka kivaahan se on.
Mäkin tykkäisin kortin kodista! Vai mitä luulette, kyllästyisikö tuohon punaiseen raitatapettiin joskus? Tulee kyllä vähän budoaari mieleen, mikä voisi näin keväällä ja kesällä olla hiukan "tunkkaisen" oloinen, kun keveät kevätvärit houkuttavat pitkän talven jälkeen erityisesti.
Rva Kepponen, ymmärrän yskän (khröm), mutta toteutus ontuisi toistaiseksi, koska mm. riipus ja ne tummemmat kivet puuttuvat. Mutta pannaan muistiin, jos joskus tilailen korutarvikkeita lisää...
Kaunis kortti, kaunis koru!
Käsillä tekeminen on terapeuttista...onneksi sinulla on lahja tehdä käsilläsi kaunista kaiken murheen keskelläkin.
Luulen että tuo kortti ja koru ja muutkin nyt tulevina päivinä tekemäsi käsityöt- kortit, korut ym.- tulevat liittymään näihin päiviin ja näihin muistoihin.
Muistan nimittäin itse kutoneeni erästä seinävaatetta isäni kuoleman jälkeen ja äidilläni on myös erityinen "surumatto" ,johon on surua kudottu samalla tavalla.
Enkeleitä sinulle!
Kiitos paljon, Ritva! Käsillä tekemiseen keskittyminen auttaa unohtamaan muita asioita ja iloitsen lopputuloksista...
Oih, kaunis kortti ja sopii saajalleen kuin nakutettu! :) On ollut mukava "törmäillä" tässä viime aikoina :)
Lähetä kommentti