Meikkaus- ja kosmetiikkahistoriastani

Olen aina tykännyt meikkaamisesta ja kosmetiikasta. Vaikka välillä olen laiska laittamaan jopa vartalovoidetta, peruskauneudenhoidosta en kuitenkaan tingi. En edes nuorena mennyt koskaan meikit päässä nukkumaan, vaikka olisin ollut kuinka laitamyötäisessä, vaan uskollisesti poistin meikit heiluen ja huojuen peilin edessä. Jos olin muualla kuin kotona, poistin meikit siten kuin oli mahdollista.

Meikkaaminen on ollut tosi kivaa yläasteelta alkaen ja sitä on tullut harjoiteltua siis jo vuosikymmeniä. En ole mitään kosmetologikouluja käynyt, vaan äitini oli hyvä meikkaamaan ja harjoittelin hänen esimerkillään, kunnes pystyin ottamaan itse selville (jo ennen nettiajanlaskun alkua), mitä kannatti tehdä.

Silti vasta aikuisena olen saanut parhaat niksit mm. aloitettuani Pixiwoon seuraamisen. Pixiwoon eli brittisiskokset Sam & Nic Chapmanin YouTube-kanavalle löysin RealTechniquesin videoiden kautta. Heidän kanavansa on nykyään nimeltään Sam & Nic Chapman, vaikkakin he ovat siirtyneet jo enemmän Instagramiin (samchapman ja nicolahapman), mutta minä seuraan heitä edelleen, minne sitten menevätkin. Sam ja Nic ovat opettaneet minulle ensinnäkin erilaisten siveltiemien käytöstä. Olen oppinut muun muassa häivyttämään ja lisäämään varjostuksia paremmin. Sivellinarsenaalini on nykyään melkoinen, vaikka huomaan käyttäväni suurin piirtein samoja aina vain. Uusin sivellinmerkki, jota olen kokeilemassa on Luxie.

Olen innostunut myös erilaisista luomiväriseteistä ja eniten olen ostanut Urban Decaylta Naked-sarjaa. Tällä hetkellä minulla taitaa olla Naked 2- ja Naked 3- sekä Naked Ultimate Basics -paletit. Näiden sävyistä tuo allaolevan paletin viides vasemmalta eli Tease-sävy on ehdoton lemppari luomivaon varjostamisessa. Sama sävy löytyy melkein samanlaisena kaikista näistä omista Naked-paleteistani, kuten Nooner (Naked 3) ja Tempted (Naked Ultimate Basics), ja muistakin seteistä. Se on tosi tarpeellinen sävy arkimeikkauksessani ja kuluu yleensä ensimmäisenä!

Urban Decayn Naked 2 -paletti

Naked 2 ja Tease-sävy

Löysin jo vuonna 2011 nettikaupan nimeltä Lookfantastic. Ensin mietin, ettei noin tyhmästi nimetty nettikauppa voi olla luotettava, mutta jostain lehdestä löysin siitä maininnan ja uskalsin tehdä tilauksen. Silloin ei ollut vielä suomenkielistä nettikauppaa, vaan asioin UK:n kaupassa ja puljasin puntahinnoilla. Sillä tiellä olen edelleen, välillä kävin tuntemassa itseni ainutlaatuiseksi Feeluniquen nettikaupassa, mutta viime vuosina olen jälleen löytänyt ostettavaa LF:stä. Hinta on ratkaissut paljon.

Alennusmyynneissä on löytynyt kaikenlaista tarpeellista ja tarpeetonta sekä lahjoja välillä tosi pieneen hintaan. Ja välillä on löytynyt merkkejä, joita ei vielä Suomessa ole niin tunnettu tai niitä ei ole täältä vielä saanut. Toki maailma pienenee jatkuvasti ja kaikki kosmetiikka-alaa seuraavat tietävät lähes samaan aikaan uusista, kiinnostavista brändeistä, mutta itselle se ei ole ollut mikään itsetarkoitus, että pitää olla jotain harvinaista.

Eritoten joulukalenterimielessä he ovat onnistuneet ällistyttämään minut jo parikin kertaa. Ensimmäisellä kerralla vuonna 2016 tilatessani ensimmäistä kertaa itselleni joulukalenterin, luulin saavani jotakuinkin kahden A4-arkin kokoisen kalenterin. Kun paketti tuli, kannoin sen ähkien postista ja avasin tyttöjen kanssa. Yhdessä ihmettelimme, että onpa kalenterilla kokoa ja näköä. Se oli tosi kaunis!

Vertaahan kalenteria Fazerin silloiseen kalenteriin... :D

Tästä ihkaensimmäisestä kalenterista en blogannut tänne, sillä minulla on ollut tuossa useampi hiljainen vuosi välissä, mutta laitoin kyllä kuvia someen. Kaikenlaisia herkkuja sain ja osa on vieläkin jäljellä ja käytössä! Pahoittelen huonolaatuisia kuvia...

Viime vuonna päätin antaa itselleni joululahjan ja ostin Lookfantasticin 2019 joulukalenterin. Siitä raportoinkin tänne kuvien kanssa. Mielestäni tämä kalenteri oli sisällöltään vielä parempi ja osuvampi minulle kuin se edellinen. Kehitystä oli tapahtunut myös luukkujen suhteen: ne olivat irrotettavat ja syvemmät - kalenterin rungon voi siis halutessaan käyttää uudestaan!

Kiva juttu näissä brittikalentereissa on tuo 25. luukku!

Tästä kalenterista tuli monta kivaa juttua, alla ehdottomia lemppareitani, joista osa on jo loppunut ja osa edelleen käytössä. Olen kirjoittanut kalenterista muun muassa tässä ja tässä.

Olen jo tilannut tämän vuoden kalenterin joululahjaksi itselleni, mutta epäilen, voiko se ylittää mitenkään viimevuotista...

Tässä vaiheessa 48-vuotiaana katselen mielelläni videoita, joissa opetetaan muun muassa peittämään tummat silmänaluset ilman että peitevoide kerääntyy pikkuruisiin ryppyihin silmän alla ja sivussa. Iho veltostuu iän myötä joka tapauksessa ja minulla on aina ollut erityisen ohut silmänalusiho, luontaisen tumma ja rypistyvä...

Meikkivoiteissa olen ehdottomasti menossa ohuempaa ja ohuempaa kohti. Onnekseni ihoni on aina ollut sileä ja puhdas, enkä tarvitse paljoa peittoa meikkivoiteelta. Hankalinta on saada sävy oikein vuoden eri aikoina.

Innokkaana kosmetiikan kokeilijana tartuin kesällä alennustarjoukseen Lookfantasticilta ja tilasin kolmeksi kuukaudeksi heidän Beauty Boxinsa, joka sisältää joka kuukausi kuusi erilaista tuotetta kokeiltavaksi. Odotan niistä viimeistä ja teen jossain vaiheessa niistä jutun.

Elo- ja syyskuun LF Beauty Boxit

Koko kesän kukat etuovellamme

Tänä keväänä ja kesänä vietimme koronan vuoksi harvinaisen paljon aikaa kotona. Töitä etänä, koulua etänä, ilman töitä kotona ja niin edelleen. Päätin panostaa kesäkukkiin enemmän kuin aiemmin, sillä rippijuhlatkin olivat tulossa elokuussa.

Keräsinkin pitkin kesää otettuja kuvia kukista, joita etuovellamme on ollut huhtikuusta alkaen. Ostin huhtikuussa kasan orvokkeja sekä lähikukkakauppiaalta valkoisen kukan, jonka nimi meni ohi. Kuulemma sekin pärjäisi kylminä öinä, joita loppuhuhtikuusta ja vielä toukokuussakin olisi voinut olla. 

Löysin aivan ihanan vaaleansinisen orvokkiamppelin, joka kukki aivan elokuun lopulle asti.

Tämä jännä valkoinen kukka jaksoi myös pitkälle kevääseen pikkuorvokkien kanssa.

Yhdistin orvokkeja yhteen lemppariini murattiin.

Tässä näkyy, miten orvokit ovat vielä pieniä, vastaistutettuja. Muratti sen sijaan oli talven tuossa edessä ja kastelematta sinne huhtikuun loppupuolelle asti - ja heräsi vielä henkiin!

Toukokuussa talon etupuolella kukki näin: orvokit kasvaneet, samoin tuo valkoinen kesäkukka. Lisänä jokakesäinen pakko-ostos (kun se on vaan niin ihana) eli tuo ruukkuhortensia. Tällä oli erityisen hieno väritys, vaikka tässä ensimmäisessä kuvassa se näyttää tavalliselta vaaleansiniseltä.

Tämä oli kyllä kauneimman värinen hortensia, joka minulla on ollut - hennon vaalean lila, jossa ripaus keltaista.

On se kaunis.

Heinä- ja elokuussakin olin napannut pari kuvaa:

Lisänä harjaneilikka metallipurkissa. Orvokit ja muratti kukoistivat, valkoinen kukka kukki kyllä vielä, mutta pitkissä varsissa oli jo tyhjää kukkien varisemisen myötä. Kuva heinäkuulta.

Tämä neilikkakin on kyllä kaunis ja se viihtyi etuovella, jossa aurinko paistaa suoraan kukkiin vain aamupäivän. Kuva elokuulta.

Olin alun perin suunnitellut, että ostan orvokit siihen huhti-toukokuuksi, ja sitten, kun ne siitä kuukahtavat, korvaan ne jollain muilla kesäkukilla. Mutta orvokit olivat todella kauniita ja reheviä todella pitkään. Ne olivat paikallaan vielä elokuussakin rippijuhlien aikaan! Eli sitten mentiin orvokeilla koko kesä käytännössä. Lannoite ja säännöllinen kastelu on kova sana näissä kesäkukkahommissa!

Vasta syyskuun alussa korvasin siinä vaiheessa jo huonosti kukkivat orvokit syksyisillä krysanteemeilla ja daalioilla (?). Ostin puoleen hintaan myös kartiovalkokuusen isossa ruukussa ajatuksenani, että se pärjäisi siinä kesät talvet. Sain hyvän neuvon Plantagenin myyjältä: 50x50 cm ruukku on kuin kasvilla olisi huopatossut jalassa, 40x40 cm ruukussa on urheilulenkkarit ja 30x30 cm ruukku on kuin kasvi kulkisi talven varvastossuilla. Tämä ruukku ei ole 50x50 cm, sillä sen kokoinen on jo valtava tuon kuusen kokoon nähden, enkä raaskinut sellaista ostaa. Katson, jos saan pidettyä tuon hengissä talven yli, ja sitten voin istuttaa suurempaan ruukkuun, kun puu itsekin kasvaa.

Kartiovalkokuusi, erivärisiä krysanteemeja ja mikähän tuo valkoinen nyt olikaan, daaliako, ja upeasti rönsyävä muratti. Pitääkin muistaa istuttaa muratti maahan talveksi, niin sillä on ehkä suuremmat mahdollisuudet selvitä kuin ruukussa.

Näistä väreistä tulee mieleeni jotenkin syksy. Samaa teemaa huomaan noudattaneeni myös kukkakimpussa, jonka tein sisään ostokukista ja vihon viimeisestä hortensian kukasta, jonka väri kesän myötä vaihtui vaaleanpunaiseksi. Voiko ihanamman värisiä ruusuja ollakaan - sopivat tähän kimppuun niin kauniisti!

Hortensian kukka, upeat ruusut ja neilikkaa kahta väriä: valkoista ja valko-lilaa. Maljakko on Jyskin alelaarista 2,50 euroa.

Silmä lepää näissä kaunottarissa.

Tässä kimppu useamman päivän jälkeen: neilikat puhjenneet, ruusuista suurin osa jo kuolleet, mutta hortensia jaksaa kukkia vielä vaan!

Pidän hyvin paljon myös neilikoista. Sekä ulkonäöllisesti että leikkokukkana, sillä ne kestävät todella pitkään hyvinä, jos muistaa vaihtaa vettä ja leikata uutta leikkauspintaa varteen, ja niitä saa todella monessa värissä ja koossa.

Oi, tämän värikylläisen kesän jälkeen voi syksyn ja talven harmaus (ainakin täällä pääkaupunkiseudulla) näivettää sielun. Kunnes keväällä jälleen alkaa uusi värikierros uusilla kukilla.

Aurinkoa ja värejä syksyyn!

Kukkarakkautta osa 3

Ai että, miten kivaa saada tehdä vielä tämä juttu onnenkantamoisestani leikkokukkien maailmassa! Osat 1 ja 2 löytyvät täältä ja täältä. :)

Kukkia keräillessämme kuopukseni kanssa pyrimme kasaamaan valmiiksi eri värimaailmojen kukkia, joten meillä oli jo ideoita, millaisia kimppuja teen. Toki kukkia siirtyi kimpusta toiseen sopivasti sommitellen kimppuja tehdessä ja viimeiseen kimppuun otin omasta kukkapenkistä lisää väriä, mutta melko lailla kimppujen värit ovat, mitä alussa suunnittelimme.

Kovin sinivalkoiseen kimppuun lisäsin lopulta hennonvaaleanvihertävää eustomaa valkoisten ruusujen, pikkuneilikoiden ja pallokrysanteemin kaveriksi, sillä kimppu olisi ollut jo liian Suomen lipun värinen ilman mitään sävyeroja. Isot vitivalkoiset neilikat menivät sitten toiseen kimppuun, vaikka alun perin niitä tähän suunnittelinkin. Livenä näkyi paremmin, että tämä oli oikea värivalinta tälle kimpulle, en tiedä, näkyykö sitä kuvista lainkaan. Ruusu nimittäin ei näytä kuvassa yhtä valkoiselta kuin elävänä oli.

Tässä kuvassa vasemmalla näkyy vaaleanvihreä eustoma.

Kuvassa näkyy valkoinen pallokrysanteemi, ruusu, pikkuneilikat sekä sininen akileija ja toinen sininen kukka, jonka nimeä en muistanut tarkistaa kukkakauppiaalta itseltään.

Ihanaa oli, että sain tähän kimppuun mukaan hentoiset ruiskukat, joista olen lapsesta asti pitänyt, ja joita melko harvoin missään näkee.

Ai niin, oli kimpussa tuollaista vitivalkoista terttumaisesti kasvavaa kukkaakin, josta en tiedä, mikä kukka se on, kuten myös nuo kartionmalliset "patukat".

Vaikka tämä kimppu oli ehkä vähiten lempparini (sinivalkoinen teema ei ole niin lähellä sydäntä kukkamaailmassa), olin lopulta tyytyväinen. Ja kyllähän nämäkin kukat ovat tosi kauniita yhdessä ja läheltäkin katsottuna!

Viimeinen iso kimppu on yhdistelmä jäljelle jääneitä saatuja kukkia ja oman pihan punaista liljaa, valkoistsa myskimalvaa ja lilaa loistosalviaa.

Valkoista isoa neilikkaa, kartionmallista valkoista "patukkaa", valkoista eustomaa värikkäiden oman pihan kukkien lisäksi.

Pihassa kukkii vieläkin ihanasti punaiset liljat, jotka ovat upeita.

Mutta ei tässä vielä kaikki, mitä lahjakukista sain aikaiseksi. Harjoitellessani kimppujen tekoa, minulla muun muassa katkesi lyhyemmäksi kolme isoa ihanaa vadelmanpunaista neilikkaa (!), joista tein sitten pieneen maljakkoon oman sommitelman.

Lisäsin oman penkin pionin vihreitä lehtiä ja pikkuisen leikkona saatuja eukalyptuksen ylijääneitä varsia.

Onnistuin katkaisemaan yhden ihanista ruusuista, vaaleanpunaisen, jonka laitoin tietenkin talteen omaan pikkumaljakkoonsa.

Kukkia työstäessä monista kukanvarsista joutui poistamaan lyhyempiä kukkavarsia ja niitäkin säästin, ja tein pikkukimppuja niistäkin!

Tässä pikkukimpuista mielestäni kaunein. Valkoisen eustoman lisäksi, sinisiä ruiskukkia ja tuota toista kukkaa, jonka nimeä en tiedä, ja vielä kaksi ihanaa violettia pientä neilikkaa. Höystettynä pionin ja eukalyptuksen lehdillä

Maljakko on edesmenneen mummoni pieni kristallinen kaunistus, joka oli ihana saada tähän käyttöön.

Aika soma, vai mitä?

Varsinainen keräilyeräkimppu olikin vähän vaatimattomamman näköinen, ehkä valko-vihreän värimaailman vuoksi. Kimppuun päätyi lyhyitä oksia valkoisesta neilikasta, vaaleanpunaisesta jaloangervosta, oman pihan valkoista myskimalvaa, violettia loistosalviaa sekä pionin lehtiä saatujen eukalyptuksen lehtien lisäksi.

Myskimalva on kyllä kaunis, kun läheltä tutkailee.

Neilikasta värissä kuin värissä tykkään hirmuisen paljon myös!

Näiden kuvattujen lisäksi meillä oli vielä pari valkoista pitkää ruusua lisää, jotka tytöt saivat omiin huoneisiinsa. Myös kesäkukat ja -heinät ovat hengissä pihalla ja tällä hetkellä ihan kukoistavat.

Eipä varmaan näin upeaa tuuria omalle kohdalle osu enää toiste, joten muistelen tätä ihanuutta vielä pitkään!