Vuoden viimeisen päivän aatokseni ovat viime vuosina olleet melko hajanaisia ja keskeytyneitä, lähinnä tämän lapsiperhe-elämän ansiosta tai vuoksi. Tänä vuonna minulla on hetki aikaa miettiä kulunutta vuotta rauhassa, mutta pään sisällä ei tänään rauhaa löydy kotikaupunkini Espoon kauppakeskus Sellon tapahtumien vuoksi.
Olin ajatellut laittaa tänne pientä katsausta kuluneesta vuodesta, ajatuksiani ja toiveitani uudelle vuodelle sekä muutamia korukuvia, mutta tänään ne tuntuvat jokseenkin kevyiltä ja asiaansopimattomilta. Ehkä aloitan uuden vuoden niillä, mutta tänään lähetän ajatukseni Sellon ampumavälikohtauksessa menehtyneille sekä heidän läheisilleen, joille ei olisi pahempaa päätöstä vuodelle voinut tulla.
Toivotan menehtyneiden perheille, sukulaisille ja ystäville paljon voimia uudelle vuodelle, jotta jokainen heistä jaksaa nousta aamuisin jatkamaan omaa elämäänsä, vaikka se tärkeä ihminen viereltä on poissa.
1 kommentti:
"Lähikauppamme" Sellon tapahtumat ovat olleet myös minun mielessäni, etenkin, kun eilen aamupäivällä arvoimme mieheni kanssa kumpi menee sinne ostoksille siinä klo 10 maissa. Jos minä olisin mennyt, olisin todennäköisesti ollut Prisman yläkerrassa penkomassa lastenvaatteiden alelaareja juuri tuolloin. Ei helpottaisi tätä maailmantuskaa olla vieläkin lähempänä tapahtunutta kuin nyt täällä oman kodin keittiössä.
Lähetä kommentti