Lähdemme Pariisiin perjantai-illaksi ja lennämme takaisin maanantaina iltapäivällä. Vietämme siis kolme yötä tuossa mielestäni maailman kauneimmassa kaupungissa. Vaikka on talvi, eikä vehreyttä tarjolla, luojan kiitos, Pariisissa on aina sen rakennukset, kadut ja monumentit, jotka ovat aina yhtä kauniita. Pariisi myös elää tuon Valon kaupunki -nimityksensä mukaisesti, sillä monumentit, nähtävyydet, useat rakennukset on valaistu pimeällä upeasti. Toivon siis äidin ja siskon saavan jonkinmoisen käsityksen kaupungista, vaikka talvi onkin ja käytämme ostoksiin leijonanosan matka-ajasta.
Perjantai-iltana suunnitelmat eivät ole kummoiset, sillä paljon riippuu siitä, kuinka ajallaan pääsemme hotelliin. Toistaiseksi ajatus on käydä ruokakaupassa Monoprix'ssa hakemassa hotellihuoneeseen jotain syötävää ja juotavaa (miksei samalla ne pari samppanjapulloa tuliaisiksi) ja samalla reissulla ehkä piipahdamme C&A:ssa tekemässä lastenvaateostokset. Sitten illallinen jossain hotellin lähistöllä ja rauhallinen loppuilta hotellissa mitä parhaassa seurassa.
Lauantaiaamuna lähdemme ostoksille ensin Marais'n suuntaan, syömme jossakin hyvän lounaan ja sitten jatkanemme La Défensen kauppakeskukseen. Palatessamme sieltä poikkeamme hyvän ystäväni luo lasilliselle ja tapaamme hänen miehensä ja kaksi pientä tytärtään (3 v. ja 8 kk). Sen jälkeen jatkamme neljän kesken hotellillemme viemään ostokset ennen illallista. Rauhallinen, mutta hedelmällisten keskustelujen ilta naisten kesken lienee tiedossa, ihanaa!
Sunnuntaina on kirpputori- ja nähtävyyspäivä. Ensin suuntaamme etelä-Pariisiin Porte de Vanvesin metroasemalle ja sieltä kirpputorikortteliin. Aikamme siellä kuljettuamme on tietysti taas lounaan aika, ja pyrimme ottamaan siitä kaiken irti. Otamme myös lunkisti, jotta toivumme lauantain ostosrupeamasta. Ja pitäähän loman tuntua myös lomalta, jolloin ei ole kiire mihinkään. Nähtävyyksien suhteen olen kysellyt äidiltäni ja siskoltani, että mitä he haluaisivat nähdä, mutta Pariisissa on niin valtavasti katsottavaa, että vaikea on päättää.
Itse ajattelin suositella Eiffel-tornin (La Tour Eiffel) sijaan Riemukaarta (L'Arc de Triomphe) Charles de Gaullen aukiolla (Place de Charles de Gaulle). Sinne ei ole yleensä jonoa ja sieltäkin näkee hyvin Pariisia 50 metrin korkeudesta. Paljon riippuu tosin säästäkin. Jos on kipakka pakkanen ja tuulee, ei missään ulkona korkealla ole erityisen nautinnollista, ei edes Pariisissa. Olisi kuitenkin hienoa päästä Riemukaaren päälle, sillä sen paikka on visuaalisesti mielenkiintoinen, sillä sen ympäriltä lähtee säteittäin 12 katua eri suuntiin, se kaikkein kuuluisin, Avenue des Champs-Élysées, mukaanlukien. Champs-Élysées'n toisessa päässä näkyykin Concorden aukio (Place de la Concorde), jolla seisoo kuuluisa obeliski. Kun katsoo vastakkaiseen suuntaan, kauempana häämöttää La Défensen kulmikas, moderni kaari, La Grande Arche. Riemukaarelta näkee myös ympäri Pariisia ja muitakin korkeita maamerkkejä, kuten Eiffelin. Sen tosin näkee käytännössä kaikkialta keskustasta...
Riemukaarelta on sitten hyvä lähteä kävelemään uljaan leveää Champs-Élysées'tä pitkin ja katsella maailman menoa. Ikävä kyllä tuo kuuluisa katu ei ole enää pariisilaisten suosiossa, vaan turistien ja taskuvarkaiden. Kun aikanaan siellä useinkin kävin, paikka tuntui turvalliselta vielä iltaisinkin metroasemavinkkelistäkin, mutta kuulin ystävältäni joitakin vuosia sitten, että metroasemat (kadun varrella on useita) ovat nykyään rauhattomampia iltaisin, eivätkä pariisilaiset itse viihdy kyseisellä kadulla enää.
Toinen paikka, jossa haluaisin käydä tällä visiitillä on Montmartren kukkula. Siellä sijaitsee myös Sacré-Coeurin basilika (Basilique du Sacré-Coeur), jonka portailta näkee yli koko Pariisin. Montmartrella on paljon pikkukatuja, aukioita ja kujia, myös turisteja, kuten kaikkialla Pariisissa, sekä kahviloita, joissa 1900-luvun alussa istuskelivat monet Montmartrella asuvat ja työskentelevät, kuuluisat taidemaalarit, kuten Claude Monet, Vincent Van Gogh, Amedeo Modigliani, Auguste Renoir ja Henri de Toulouse-Lautrec.
Montmartrella olisi mukava käydä pitkästä aikaa myös sen vuoksi, että eräs ihana hyvän mielen elokuva on kuvattu paljolti siellä. Kyseessä on tietenkin Amélie. Voisimme poiketa crème bruléelle kahvilassa, jossa Amélie työskenteli (Café des Deux Moulins, 15 rue Lepic), vaikka todellisuudessa sisäkuvaukset tehtiin jossain päin Saksaa. Saa nähdä, mitä ehdimme ja mitä sääherra meille lupaa. Jos sataa räntää ja tuulee luihin ja ytimiin, voi olla, että harrastamme enemmän sisäkäyskentelyä vaikkapa museoissa.
Muuten museokäyntejä emme todennäköisesti tällä kertaa tee, ellei joku mielenkiintoinen museo osu matkan varrelle suunnittelematta. Ehdotin alunperin, että olisimme poikenneet Picasso-museossa, kun käymme ostoksilla Marais'ssa, mutta ilmeisesti sieltä on kasa tauluja juuri nyt Ateneumissa näyttelyssä, joten ehkä jätämme sen väliin. Olen käynyt siellä aiemmin, joten minun osaltani se ei ole kovin suuri menetys.
Sunnuntai on siitä mukava päivä, että kirpputorin jälkeen menemme sinne, minne huvittaa ja otamme rennosti. Ehdottomasti jossain välissä pitäisi saada pysähtyä kunnon kreppikioskilla nauttimassa sekä suolainen että makea kreppi. Sen jälkeen ei tosin pysty tuntiin liikahtamaankaan, että ehkä kannattaa valita vain toinen niistä. Illalla käynemme jossakin syömässä ja kävelemässä, ja vietämme iltaa mukavasti. Maanantaina meillä on vielä yli puoleenpäivään tehdä vaikkapa viimeiset ostokset tai käydä pitkällä lounaalla jossain mukavassa paikassa.
Katsottavaa jää äidilleni ja siskolleni aivan hurjan paljon, sillä vaikka olen viettänyt aikaa Pariisissa paljon, joka kerta silti löydän jotain uutta, mitä en ole ennen nähnyt tai missä en ole ennen käynyt. Se on todella upeaa, sillä minun on NIIN helppo palata Pariisiin, kun kulkeminen on helppoa, löydän sieltä lempparikauppani ja tiedän minne mennä, mutta samalla voin myös eksyä uusille urille ja käydä paikoissa, joita en ole ollenkaan vielä nähnyt. Minulla on näkemättä edelleen muun muassa Pariisin kuuluisat viemärit...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti